Muotoilija Tapio Wirkkalan ja keramiikkataiteilija Rut Brykin 100-vuotisjuhlavuotta vietetään kahden vuoden ajan. Vuosien 2015-2016 ohjelmiston yksi päähankkeista on kansainvälinen Sharing-konseptikilpailu, jonka tarkoituksena on tuoda pysyvästi esille laaja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön kokoelma sekä synnyttää uusi designkeskus EMMA - Espoon modernin taiteen museoon.

EMMAn, TWRB-säätiön ja Suomen arkkitehtiliiton järjestämä kansainvälinen ideakilpailu sai 91 ehdotusta Suomesta ja muualta Euroopasta sekä Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta.Kilpailu järjestettiin anonyyminä ja kaikille avoimena.

Tuomaristo valitsi viisi erilaista ratkaisua jaetulle ykkössijalle. 20 000 € kokonaissummasta jaettiin voittajille 4.000 euron suuruiset palkinnot: The Give Collection (FI), Trails (FI), Map (UK), Elävä Arkisto (DE), Sancho Poncha (US).

Kansainvälinen kilpailu käynnistyi joulukuussa 2015 tavoitteenaan luoda uudenlainen keskusteleva ja kansainvälinen designkeskus osaksi EMMAa. Kilpailussa etsittiin perinteisen näyttelykokemuksen haastavia ratkaisuja Tapio Wirkkala Rut Bryk -säätiön monimuotoisen kokoelman koherentille esillepanolle ja hyödyntämiselle niin tutkimuksen kuin taiteen kentällä. Kysymyksenasettelu haastoi osanottajat pohtimaan arkiston aktiivista yhteiskunnallista roolia, digitaalisia mahdollisuuksia ja vuorovaikutuksellista käyttäjäkeskeistä kokemusta.

TWRB-säätiön kokoelma käsittää yli 5000 esinettä, mallia, piirustusta, luonnosta, prototyyppiä sekä valokuvaa. Mukana on Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin työskentelyyn ja uraan liittyvän materiaalin lisäksi paljon henkilökohtaista esineistöä, kirjeitä ja kuvia pariskunnan matkoilta ja elämän varrelta.

Kilpailusta haettiin sekä konseptuaalisia esityksiä että toiminnallisia ratkaisuja arkiston käytännön haasteisiin. Palkituista ehdotuksista yksikään ei ole sellaisenaan toteutettava valmis suunnitelma, mutta keskenään erilaiset ratkaisumallit luovat hyvän pohjan jatkokeskustelulle ja -kehitykselle. EMMA ja TWRB-säätiö jatkavat yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa tulevan designkeskuksen ja säätiön arkiston toiminnallisten yksityiskohtien kehittämistä. Voittaneiden töiden tekijät kutsutaan Suomeen Rut Brykin 100-vuotispäivänä 18.10.2016 järjestettävään seminaariin keskustelemaan ja kehittämään ideoita.  EMMAn uusi designkeskus ja TWRB-säätiön arkistoon perustuva näyttely avataan vuoden 2017 aikana.

Palkitut ehdokkaat

The Give Collection

The Give Collection –ehdotuksen tavoite on luoda digitaalinen metatiedot sisältävä malli TWRB-säätiön arkiston jokaisesta artikkelista. Kuraattorit ja yleisö tuottavat lisää informaatiota kehittäen ja kasvattaen virtuaalista kokoelmaa. The Give Collection on käytettävissä kolmella profiililla; inspiraation metsästäjät, tutkijat ja museokävijät paikan päällä EMMAssa. Virtuaalikokoelma linkittyy olemassa oleviin sosiaalisen median kanaviin ja hyödyntää niitä niin tiedon kuin henkilökohtaisten kokemuksien jakamiseen. Ehdotuksen tekijä on Simon Örnberg Suomesta.

Trails

Ehdotus perustuu seinät peittävään ruudukkomaiseen näyttelyarkkitehtuuriin sekä keskellä tilaa sijaitseviin massiivisiin puisiin pöytiin. Keskitila on muokattavissa erilaisiin käyttötarkoituksiin työpajoista seminaareihin. Näyttelykonsepti perustuu noin tuhannen, satunaisesti valitun tuotteen esittämiseen modulaarisessa hyllyjärjestelmässä. Valituista esineistä koostuva näyttely muuttuu esineistön käytön mukaan. Yleisö voi valita tuotteen digitaalisesti, jonka perusteella tietokoneohjeistetut valaistut hyllyt näyttävät valitun esineen tai materiaalin ja muodostaa näin kävijäkohtaisen polun näyttelyyn. Hyllyihin istutetut digitaliset kompassinäytöt kaikilla neljällä eri seinällä esittelevät näytteillä olevia tai säilössä olevia esineitä. Näytöt reagoivat yleisön valintoihin ja esittäen myös muiden museoiden tai gallerioiden TWRB-kokoelmien esineistöä. Ehdotuksen tekijät ovat Johanna Brummer ja Heini-Emilia Saari Suomesta.

Map

Ehdotus on fyysisen arkiston ja digitaalisen alustan symbioosi. Suunnitelma jäsentyy modulaaristen kalusteiden avulla jakautuen arkistoriveihin ja niiden väliin avautuviin tiloihin. Avoimiin osiin on integroitu työpaja-, näyttely- ja mediatiloja. Ehdotus rinnastaa temaattisesti valikoinnin kuratointiin. Digitaalinen alusta tarjoaa käyttäjän valintoihin perustuen ennalta kuratoidun reitin. Näin digitaalinen taso täydentää fyysistä arkistokokemusta. Ehdotuksen tekijät ovat Chiara Montgomerie ja María Jose Orihuela Isosta-Britanniasta.

Elävä Arkisto

Ehdotus perustuu mekaanisiin, siirreltäviin hyllystöihin, joita liikuteltaessa näyttelyn ja tilan luonne muuttuu eri käyttötarkoituksiin. Suunnitelman näyttely muodostuu säilytysrakenteista eikä eroa näyttelyn ja arkiston välillä ole. Kattoon asennettavat kiskot mahdollistavat hyllyjen siirtelyn. Verhot rajaavat erillisiä tiloja hyllymoduleiden väliin. Rakenteihin on integroitu kaikki tekniikka mukaan lukien valaistus. Ehdotus pyrkii ratkaisemaan arkiston säilytys- ja näyttelykäytön mahdollisimman joustavalla konseptilla ja ottaen haltuun maksimaalisen tilan. Ehdotuksen tekijät ovat Emmanuel Laux ja Sebastian Weindauer Saksasta.

Sancho Ponza

Ehdotusyhdistää fyysisen arkiston ja digitaalisen kokemuksen robotiikan välityksellä. Ehdotuksen arkisto on havainnoinnin ja leikin tila. Yleisö voi valita haluamansa arkistoesineen tietokoneohjelman avulla, joka ohjaa arkisto-objekteja ojentelevaa robottia. Kävijöiden toiveet muodostavat vaihtuvan valikoiman, mikä esitellään pyörivällä näyttelytiskillä. Suunnitelma koostuu sisäkkäisistä kehistä, joista sisimmäinen on alue asiantuntijoille ja arkiston suojeltaville objekteille, kun taas uloin kehä on avoin tila yleisölle ja suuremmille esineille. Ehdotuksen tekijä on Philip Tidwell Yhdysvalloista.

Kilpailun tuomaristo

Mikko Heikkinen – Arkkitehti, professori, Heikkinen-Komonen Arkkitehdit
Pilvi Kalhama – Museonjohtaja, EMMA – Espoon modernin taiteen museo
Emmi Keskisarja – Arkkitehti, SAFA:n nimeämä kilpailutuomari
Juhani Pallasmaa – Arkkitehti, Emeritus Professori
Laura Sarvilinna – Ohjelmajohtaja, Messukeskus

Tuomaristossa asiantuntijajäseninä

Jaana Jalonen – Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Espoo
Eva Franch i Gilabert – Chief Curator and Executive Director of Storefront for Art and Architecture

Lehdistökuvat/
Yksityiskohtaiset tuomariston kommentit ja arviot voi lukea pöytäkirjasta oheisesta linkistä:
http://bit.ly/TWRB-Sharing
Salasana: emmamuseum

Lisätiedot

Esa Laaksonen, Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiön puheenjohtaja
esa.laaksonen@iki.fi, +358 50 555 7330

Pilvi Kalhama, museonjohtaja EMMA - Espoon modernin taiteen museo
pilvi.kalhama@emma.museum, +358 40 533 4070

The centenaries of the births of the Finnish designer Tapio Wirkkala and the ceramic artist Rut Bryk are being celebrated for a period of two years. One of the key projects in the related programme during 2015 and 2016 is an international concept competition, Sharing, which seeks ideas for a permanent showcase for the extensive collection of the Tapio Wirkkala Rut Bryk (TWRB) Foundation, and for the establishment of a new design centre at EMMA – the Espoo Museum of Modern Art.

Organised by EMMA, the TWRB Foundation, and the Finnish Association of Architects, SAFA, the international ideas competition attracted 91 entries from Finland and other European countries, as well as from Asia and North America. The jury selected the winners without knowing the identities of the entrants.

The jury gave a €4,000 award to five quite different entries: The Give Collection from Finland, Trails from Finland, Map from the United Kingdom, Living Archive from Germany, and Sancho Poncha from the United States. The prize money totals €20,000. The award-winners will be invited to a seminar to be held in Finland on 18 October, the centenary of the birth of Rut Bryk, to discuss and develop their ideas further.

The international competition was launched in December 2015, with an aim of seeking ideas for the creation of a new type of interactive and international design centre, to be part of EMMA. The competition sought innovative solutions for presenting and researching the collection maintained by the TWRB Foundation. In addition, the solutions should enable contemporary design to interact with the collection.

The collection of the TWRB Foundation includes more than 5000 items: models, drawings, sketches, prototypes and photographs. In addition to material related to the work and careers of Tapio Wirkkala and Rut Bryk, the collection features many personal items, including letters and photographs from the couple's travels and along their life's journey.

The competition sought ideas and conceptual presentations. No one idea or entry among the award-winning candidates was selected for implementation. EMMA and the TWRB Foundation, in cooperation with a variety of specialists, will continue to develop the future design centre and the functional details of the foundation's archive. The competition served as a good starting point for further discussion and development. EMMA's new design centre, and an exhibition based on the collection of the TWRB Foundation, will be opened in 2017.

Award-winning entries

The Give Collection

The proposal suggests a digital complementary “twin” collection. The main objective is in creating digital models of the archive articles containing metadata related to each object. The digital collection consists of AIMs (article information model) of every archive piece. Both the curators and the users participate in producing the information thus making the virtual collection ever evolving and enlarging. The Give Collection can be viewed with three different modes; virtual collection for inspiration seekers, browse collections for detail hungry researchers as well as physical visitors at EMMA.

The proposal concentrates in the act of sharing, as a shared online experience, sharing information and personal views, and in linking the archive to existing social media platforms.  The Give Collection is targeted for different user-groups divided to virtual and physical experiences. The entry was created by Simon Örnberg from Finland.

Trails

The proposal sees the archive as a "vast yet elusive landscape… where curatorial paths await discovery". A total of 1000 randomly selected objects are placed in a chequered shelf structure on the walls lining the space. The presentation is altered according to the situation: need for a loan, by request or arbitrarily. The shelves light up according to the visitor´s wishes, illuminating a customized trail through the works of Wirkkala and Bryk. Compass screens implanted in the shelf structures on four different walls showcase exhibits or stored objects. The screens react according to the visitors’ selections, and also connect to urban satellites in other locations outside EMMA, such as MoMA. The central part of the space can host forum workshops, discussions and other events. A frame composed of massive wooden tables, functions as a centerpiece for different gatherings. The entry was created by Johanna Brummer and Heini-Emilia Saari from Finland.

Map

The concept concentrates in creating a parallel between the act of everyday-decision-making and curating. The project consists of a physical archive in EMMA and a digital platform that states to challenge the archive experience. The physical space is a container of the archive objects and serves as a place for workshops, cinemas and exhibitions. The project solves the prospective archive exhaustion with a digitally curated wayfinding. The experience in the archive will be supplemented with digital suggestions. The proposed app allows user to select images and based on the selection, suggests a route and a possible match with a previously curated exhibition. The physical museum concept for EMMA is compiled with the interplay of solid and void, preserving and sharing. The entry was created by Chiara Montgomerie and María Jose Orihuela from the United Kingdom.

Elävä Arkisto

In this proposal, the archive itself is the exhibition. It is stated that due to the heterogeneous nature of the material, a toolkit is required. The challenge of the task is presented in a mechanical manner. The DNA of the project is a modular rail system that would permit archive shelves to be moved around, changing the structure of the space to fit different needs. The ceiling rails would make it possible to move the shelves and walls around, and the space could also be rearranged further with curtains. The shelf units would leave room for research desks, and events such as lectures, etc. The system comes integrated with full technical support and lighting structures. The exhibition items would be stored in containers that serve both storing and exhibiting purposes. The containers are placed on movable shelves. Parts of the exhibition could also be easily transplanted elsewhere in blocks. The entry was created by Emmanuel Laux and Sebastian Weindauer from Germany.

Sancho Ponza

The entry boldly proposes a new method of navigation, searching and curating. The proposal suggests the archive to be a place for playfulness and observation. The idea is that a visitor of the archive can request certain items from a computer program which controls a robot arm handing the selected item to a rotating belt. The spatial organization is a simple layered model where circular shelves are enclosing protected items. The inner part contains selection of archived items and working space for researchers, curators, etc. The middle circle is reserved for the robotic arm moving and reorganizing items based on visitors’ wishes. The outermost part serves as a space for larger objects and exhibition. The entry was created by Philip Tidwell from the United States.

The competition jury

Juhani Pallasmaa – Architect, Professor Emeritus, Chairman of the competition jury
Mikko Heikkinen – Architect, Professor, Heikkinen-Komonen Architects
Pilvi Kalhama – Museum Director, EMMA – the Espoo Museum of Modern Art
Emmi Keskisarja – Architect, jury member announced by SAFA – Finnish Association of Architects
Laura Sarvilinna – Programme Director, The Finnish Fair Corporation

Special Advisors

Eva Franch i Gilabert – Chief Curator and Executive Director of Storefront for Art and Architecture
Jaana Jalonen – Chairman, City of Espoo Board of Culture

Press Photos/
For detailed comments and citations from the jury, read the minutes at:

http://bit.ly/TWRB-Sharing
Password: emmamuseum 

More information

Esa Laaksonen, Chairman of Tapio Wirkkala Rut Bryk Foundation
esa.laaksonen@iki.fi, +358 50 555 7330

Pilvi Kalhama, Museum Director, EMMA – the Espoo Museum of Modern Art
pilvi.kalhama@emma.museum, +358 40 533 4070

Vihervuoden päätapahtumassa Hämeenlinnan Verkatehtaalla jaettiin 2.6. neljätoista Vihervuoden mitalia viheralan hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Tällä kertaa mitaleita jaettiin ympäri Suomea aina pohjoista Lappia myöten. Mitalin myöntämisestä päättää mitalitoimikunta, jonka puheenjohtaja on presidentti Tarja Halonen.

Ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä on omistautunut työssään ympäristöministeriössä jo kolmen vuosikymmenen ajan suomalaisten kulttuurimaisemien vaalimiseen. Hän on ollut keskeisesti mukana, kun on selvitetty arvokkaita maisema-alueita, kansallismaisemia ja perinnemaisemia.

Maisemasuunnittelija Auli Hirvonen on toiminut ansiokkaasti hämäläisen maaseutumaiseman suunnittelun ja hoidon parissa. Erilaiset kulttuuriympäristöihin liittyvät hankkeet ja selvitykset ovat olleet tärkeä osa Auli Hirvosen työtä. Hän on innostanut ja ohjannut hyvin käytännönläheisellä otteella kyläläisiä aktiiviseen kylämaiseman- ja lähiympäristönhoitoon erilaisilla kylämaisemanhoitoon liittyvillä hankkeilla.

Maisemasuunnittelija Sinikka Jokela on tehnyt maisema- ja luonnonhoidon tutuksi savolaisille kyläläisille ja viljelijöille. Hänen asiantuntemuksensa ulottuu kylämaisemasuunnitelmista luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmiin. Sinikka Jokelan ansiota ovat sadat perinnebiotooppi- ja luonnon monimuotoisuussuunnitelmat sekä neuvonta viljelijöille.

Ylitarkastaja Marjut Kokko on edistänyt Lapin maisemien hoitoa ja suojelua erityisen ansiokkaasti. Hän on keskeinen ideoitsija ja toteuttaja Lapin ELY-keskuksen monissa maisemansuojelun hankkeissa.

Hortonomi Anssi Krannila on keskeinen vaikuttaja omenapuuinnostuksen ja -tietouden levittäjänä. Hän on pitkän uransa aikana paneutunut hedelmäpuiden kestävien lajikkeiden etsimiseen, tunnistamiseen ja lisäykseen sekä tiedon levittämiseen.

Fillaripuutarhuri Tuomo Miettinen on valmistunut puutarhuriksi vuoden 2015 lopulla. Hän on ennakkoluulottomasti perustanut Fillaripuutarhuri-yrityksen, jonka yksinkertaisena ideana on palvella henkilökohtaisesti asiakkaita Turun seudulla omakotiympäristössä.

Museologian oppiaineen suunnittelijana FT Sirkku Pihlman on huomioinut sekä oppiaineessa että vapaa-ajalla monipuolisesti kulttuurimaiseman ja erityisesti muinaisjäännösten maisemanhoidon merkityksen. Hän on innokas museopuutarha-aktivisti. Hän osallistuu usein talkootyöhön sekä muinaisjäännösalueilla että puutarhoissa.

Rudus Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä maa-ainesten kaivuutoiminnan rikkoman maiseman ja luonnon palauttamiseksi. Tavoitteena on kunnianhimoinen: luonto on palauttamisen jälkeen monimuotoisempi kuin lähtökohta ennen kaivuutöitä. Rudus Oy:n LUMO-ohjelmaan kuuluu useita erilaisia hankkeita, joita tehdään laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.

Saamelaismuseo Siida on tehnyt määrätietoista ja ansiokasta työtä saamelaisen kulttuuriperinnön puolesta. Monipuolisen tutkimus-, tiedotus- ja näyttelytoimintansa myötä Siida on onnistunut huomattavasti kohottamaan saamelaiskulttuurin arvostusta sekä siihen kohdistuvaa yleisen tietoisuuden tasoa koko maassa.

Artesaani Annika Tavasti on tehnyt pitkäjänteisesti monipuolista kulttuuriympäristökasvatustyöstä sekä lasten että ikäihmisten kanssa Salon seudulla.  Hän on järjestänyt työpajoja lapsille ja vanhuksille kulttuurikävelyjä kulttuurimaisemassa.

Arkkitehti Viri Teppo-Pärnä on toiminut vuosikymmenten ajan kulttuuriympäristöjen, rakennusperinnön ja maisemien vaalimisen omatuntona, erityisesti kotiseudullaan Paimiossa. Hän on aktiivisesti puolustanut kulttuurimaiseman monia arvoja ja innostanut myös muita kansalaisia toimimaan näiden tärkeiden asioiden hyväksi.

Varsinais-Suomen Perinnemaisemayhdistys on maamme ainoa perinnemaisemien hoidon edistämiseen keskittyvä kansalaisjärjestö. Yhdistyksessä on oivallettu, että niittyjen ja ketojen kukkaloiston turvaamiseen tarvitaan jatkuvaa hoitoa: raivaamalla, niittämällä ja laiduntamalla. Tämän edistämiseksi yhdistys on jo pitkään tehnyt uraauurtavaa ja pyyteetöntä työtä perinnemaisemien hyväksi monin tavoin: tiedottamalla, tutkimalla, opastamalla, kouluttamalla sekä käytännön hoitotyötä tekemällä.

Erikoissuunnittelija Anu Vauramo on jo pitkään työskennellyt Metsähallituksen kulttuuriperinnön keskeisenä asiantuntijana. Hänen vastuullaan ovat muun muassa luonnonsuojelualueiden kulttuuriperintö sekä Metsähallituksen hallinnassa olevien rauniolinnojen ja linnoitusten hoidon suunnittelu.

Rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki on edistänyt kotikylänsä Saijan maisemien vaalimista ja hoitoa vastuullisesti ja muita asukkaita innostavalla tavalla. Erkki Yrjänheikki oli aloitteellisesti laatimassa maisemanhoitosuunnitelmaa Saijan kylään, jonne suunnitelman mukaisesti perustettiin Lapin ensimmäinen luonnonsuojelulain mukainen maisemanhoitoalue.

Lisätiedot: Seppo Närhi, 0400 4190895, seppo.narhi@vyl.fi

Vihervuoden mitalitoimikunnan sihteeri

Vihervuosi on valtakunnallinen teemavuosi, jota vietetään nyt viidettä kertaa.  Teemavuoden tavoitteena on innostaa ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. 

Ympäristöministeriön nimeämää teemavuotta koordinoi Viherympäristöliitto. Vuoden teemoista ja päätapahtumien suunnittelusta vastaa valtakunnallisista järjestöistä ja toimijoista koostuva johtoryhmä. Vuoden päätapahtumat järjestetään Jyväskylässä, Hämeenlinnassa ja Helsingissä.

www.vihervuosi.fi

Tahkon monipuoliset mahdollisuudet ja luonnon läheisyys kohtaavat uudessa seikkailukilpailussa, joka vie osallistujat Tahkon erikoisuuksien äärelle. Lauantaina 23.7.2016 järjestettävässä kilpailussa löytyvät omat sarjansa ennakkoluulottomille harrastajille sekä kokeneemmille seikkailu-urheilijoille.

Seikkailukisa esittelee Tahkon salattuja puolia

Olvi Outdoor on parikilpailuna käytävä matalan kynnyksen seikkailukilpailu, jonka aikana edetään jalan sekä erilaisilla välineillä kuten pyörällä ja kanootilla. Lisäksi kilpailussa on yllätystehtäviä, ja myös maisemahissin käytöstä on ollut puhetta.

”Tahkon maastojen kätköissä on lukuisia helmiä, kuten louhokset, jotka jäävät monelta näkemättä peruslomamatkalla. Hienoa, että tämä seikkailu vie kisaajat juuri niiden äärelle”, innostuu maajoukkuesuunnistaja ja kuntosaliyrittäjä Hannu Airila, joka leireilee usein Tahkovuoren maisemissa.  ”Muutenkin Tahkon liikuntamahdollisuudet ovat monipuoliset ja hyvin eri kohderyhmiä palvelevat.”

Sarjoja myös aloittelijoille

Kilpailureitin voi valita kolmesta osallistujien kunnon ja tehtävien haastavuuden mukaan. White on tarkoitettu kelle tahansa seikkailunjanoiselle kuntoliikkujalle, joka tahtoo päästä seikkailukisojen makuun ja nauttia luonnosta. Red ja Black puolestaan vaativat enemmän kuntoa ja kokemusta. Kestoltaan reitit ovat kahdesta tunnista yli kymmeneen tuntiin. Naiset ja miehet sekä sekaparit kisaavat kukin omassa sarjassaan.

”Seikkailukisassa kiteytyvät hienosti Tahkon kesätekemisen ulottuvuudet. Ensin liikutaan hyvässä porukassa itsensä ylittäen ja luonnosta nauttien. Sen jälkeen saunotaan, nautitaan hyvästä ruoasta ja puidaan kisan kulkua illanistujaisissa. Kannustusjoukotkin viihtyvät, kun kisan ajaksi on lukuisia harrastusmahdollisuuksia kävelymatkan päässä ja majoittumiseen on lukuisia vaihtoehtoja. ” summaa Karolina Huuhtanen, Tahkon tapahtumien kehityspäällikkö.

Lisätietoja

Ilmoittautuminen ja lisätietoja osoitteessa www.olvioutdoor.fi

Kilpailun lisätiedot:
Hannu Airila, hannu.airila@huippupaikka.fi, puh. 050 321 9714

Tahkon lisätiedot:
Karolina Huuhtanen, Karolina@tahkontapahtumat.fi, puh. 0400 861381

Vaikka Suomen suvi on parhaimmillaan ja saamme nauttia kauniista kesäpäivistä, lähestyvät joulu ja sen myötä myös joulukatu 2016 päivä päivältä. Lappeenrannan kaupunki järjestää Joulukadun yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun markkinointiosuuskunta Askeleen kanssa. Tänä vuonna katu luo jouluista tunnelmaa Raatihuoneen puiston edustalla, Kauppakadulla 5.–20.12.2016.

Joulukadun mökkien myynti on alkanut ja jatkuu aina 23.10.2016 asti. Mökkien myyntiä hoitaa Emma Valtonen, joka on markkinointiosuuskunta Askeleen jäsen. 

Tarkemmat tiedot joulukadusta ja mökkien myynnistä: 

http://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Tapahtumat/Lappeenrannan-joulu 

emma.valtonen@student.saimia.fi

Finnish Landscape – Nykytaidetta Seurasaaren ulkomuseossa 11.6.-31.8.2016
Checkpoint Helsinki tuo yhteistyössä Kansallismuseon kanssa nykytaiteen osaksi Seurasaaren ulkomuseota.

Kesäkuun 11. päivä avautuva näyttely Finnish Landscape koostuu kansainvälisiltä taiteilijoilta tilatuista teoksista, jotka soluttautuvat Seurasaaren rakennuksiin, interiööreihin ja kokoelmiin. Teokset kommentoivat suomalaisuudesta kerrottavia tarinoita sekä nyky-Suomen kulttuurista ja poliittista maisemaa.

Näyttelyn on kuratoinut Joanna Warsza, jolla on kokemusta nykytaiteen ja kulttuurihistoriallisten ympäristöjen yhdistämisestä muun muassa Tukholman Skansenin ulkomuseossa.

”Olemme iloisia, että kuraattorimme valitsi Seurasaaren ulkomuseon näyttelypaikaksi ja kutsui mukaan kiinnostavia taiteilijoita. Projektissa yhdistyvät myös monet Checkpoint Helsingille tärkeät asiat: nykytaiteen vieminen yllättävään paikkaan, yhteistyö paikallisen organisaation kanssa ja uusien yleisöjen tavoittaminen”, Checkpoint Helsingin koordinaattori Saara Karhunen kertoo.

Checkpoint Helsinki tuottaa näyttelyn yhdessä Kansallismuseon kanssa.

”Seurasaaressa nähdään kesän aikana hyvin monitasoisia tulkintoja ulkomuseosta, kun nykytaide on yllätyksellisesti ja kiehtovasti soluttautunut taloihin ja pihoille. Koko perhe saa elämyksiä Seurasaaren klassikkomuseossa ennennäkemättömällä tavalla”, Seurasaaren ulkomuseon intendentti Mikko Teräsvirta iloitsee.

Finnish Landscape käynnistyy lauantaina 11.6. taiteilijoiden puheenvuoroja ja performansseja sisältävällä koko päivän ohjelmalla. Päivän erityisvieras on vapaa kuraattori, kustantaja ja tutkija Clémentine Deliss.

 
Kuraattori: Joanna Warsza
Taiteilijat: Ahmed Al-Nawas & Minna Henriksson, Kader Attia, Annika Eriksson, Natascha Sadr Haghighian yhdessä Haig Aivazianin & Jumana Mannan kanssa, Ilya Orlov, Liisa Roberts
Avajaisvieraana: Clémentine Deliss
Juliste: Erik Bruun


Vielä ehdit ilmoittautua! Lehdistöllä on mahdollisuus tutustua näyttelyyn sen rakennusvaiheessa torstaina 9.6. klo 11 Seurasaaren ulkomuseossa. R.s.v.p. 6.6. mennessä: sanna.lipponen@checkpointhelsinki.org

 
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Sanna Lipponen, tiedottaja, Checkpoint Helsinki
Puh. 040 7211 022, sanna.lipponen@checkpointhelsinki.org

Mikko Teräsvirta, intendentti, Seurasaaren ulkomuseo
Puh. 0295 33 6374, mikko.terasvirta@kansallismuseo.fi


Checkpoint Helsinki on vuonna 2013 perustettu nykytaideorganisaatio, joka tuottaa tulevaisuuden nykytaidetta Helsinkiin. Sen toimintaa tukevat vuonna 2016 Koneen Säätiö, Taike, Svenska kulturfonden ja Goethe-Institut Finnland.

Seurasaaren ulkomuseo esittelee suomalaisten asumista, työntekoa ja elintapoja menneillä vuosisadoilla. Museotalot edustavat eri maakunnille tyypillisiä rakennuksia ja rakennusryhmiä 1600-luvun lopulta 1900-luvulle.


 

Eduskunnan kotitalouden tukirengas KANNANOTTO 2.6.2016

Kotitalousalan tuottaman kestävän hyvinvoinnin merkitys on suuri suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotitaloudellista osaamista tarvitaan tämän päivän maailmassa, koska tiedot ja taidot eivät enää entiseen tapaan siirry perheissä seuraaville sukupolville. Yhteiskuntaa uhkaa kahtia jakautuminen myös kotitaloustaitojen suhteen. Eduskunnan kotitalouden tukirengas on huolissaan kotitalouden tieteenalan, kotitalousopettajan koulutuksen ja tätä kautta koko kotitalousopetuksen tasosta ja jatkuvuudesta tämänhetkisissä yliopistojen muutoksissa ja koulutuksen murroksessa.

Kotitaloustiede ja kotitalouspedagogiikka vahvistavat yhteiskunnallista osaamista ja osallisuutta. Kotitalousopetus edistää yhteiskuntaa, joka on ihmisiä ja koteja varten.

Monipuolinen yleissivistys, jossa on mukana käytännön harjoittelua, auttaa ymmärtämään valintojen seuraukset pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee kotitaloustiedettä ja kattavaa kotitalousopettajan pedagogista koulutusta. Kotitalous on monitieteinen, laaja-alainen tieteenala. Kotitalousopettajan yliopistokoulutukseen sekä kotitaloustieteen jatkuvuuteen tarvitaan riittävät resurssit.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kotitaloudelle nimetään kolme keskeistä sisältöaluetta: ruokaosaaminen ja kulttuuri, asuminen ja yhdessä eläminen sekä kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa. Nyky-yhteiskunnassa voimakkaasti korostuvaa kuluttaja- ja talousosaamista opetetaan nimenomaan kotitalouden oppiaineessa. Kotitalousopetuksen ja kotitaloudellisen osaamisen jatkumo ala- ja yläkoulusta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä edelleen korkea-asteelle ja kolmannen sektorin neuvontatyöhön on turvattava.

Kotitalous pysyy ihmisen elämän perustana riippumatta yhteiskunnallisesta tai poliittisesta järjestelmästä. Kotitalousopetus on lähtökohdiltaan ongelmia, syrjäytymistä sekä sukupuolten välistä segrekaatiota ennalta ehkäisevää. Kotitalous on elämää ja arkea eheyttävä voima, joka tuottaa valmiuksia kestävälle ja turvalliselle arjelle. Kotitalous on palvelujen tuottamista ja myös väylä yrittäjyyteen sekä luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle.

Miksi tarvitsemme kotitalouden asiantuntijuutta juuri nyt? Uutisista kuulemme hupenevista luonnonvaroista sekä talouden hallinnan ja velkaantumisen kriiseistä. Maahanmuutto ja kotouttaminen tuovat omat haasteensa. Kotitalouksien arki on haasteellista digitalisoituvassa ympäristössä ja monella ovat arjen rytmit sekä rutiinit hukassa.

Arki on nyky-yhteiskunnassa aiempaa monimutkaisempaa, kuormittavampaa, epävarmempaa ja vaikeammin hallittavaa. Monimutkaistuvassa maailmassa joudumme koko ajan tekemään valintoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Kasautuessaan huonot valinnat voivat johtaa osattomuuteen ja syrjäytymiseen. Ihmiset ja perheet kaipaavat tukea elämän hallintaan. Tarvitsemme nyt kotitalousosaamista enemmän kuin koskaan.

Kotitalous on investointi tulevaisuuteen, arjen viisautta ja yhteistä pääomaa – pitäkäämme siitä huolta!

Lisätietoja:

Anne Kalmari, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja, anne.kalmari@eduskunta.fi, p. 09 432 3073
Anne Kalmarin avustaja Tuula Leinonkoski, tuula.leinonkoski@eduskunta.fi, p. 09 432 4073

Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja, Kotitalousopettajien liitto sekä sihteeri, Eduskunnan kotitalouden tukirengas, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316
Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry, anneli.rantamaki@riihimaki.fi, p. 040 510 9045

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita. Marttaliitto on osa Eduskunnan kotitalouden tukirengasta.

Maisemasuunnittelijat ry on palkinnut Vihervuoden kunniaksi vuoden maisemasuunnittelijana suunnitteluhortonomi Hanna Hentisen Helsingistä. Valinnan teki äänestämällä Viherympäristöliiton jäsenistö. Valinta julkistettiin eilen valtakunnallisen Vihervuoden päätapahtumassa Hämeenlinnassa. 

Luonto ja kauneus hyvinvoinnin lähteenä

Hanna Hentinen innostuu saadessaan luoda kaunista ympäristöä.

–  Maisemasuunnittelussa minua inspiroi hyvän lopputuloksen lisäksi luomistyö. Haluan luoda kauneutta ja harmoniaa ihmisten elinympäristöön. Viheralueiden positiivinen vaikutus ihmisten mielialaan on tutkittu ja tunnustettu asia. Pyrin luomaan rakennettuun ympäristöön keitaita, joissa on hyvä olla ja nauttia luonnosta pienessäkin mittakaavassa.

Uuden projektin aloittaminen on aina erityisen kiinnostavaa. Yritän saada jokaisesta kohteesta sen parhaat puolet esiin. Haluan luoda hyvää ympäristöä luonnon ja kauneuden avulla ja kyseisiin olosuhteisiin jotain enemmän kuin asiakas odottaa, Hentinen toteaa.

Suurin osa Hentisen tämän hetkisistä suunnittelukohteista sijaitsee Helsingissä, kuten Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Sompasaaressa. Suunnittelukohteet ovat monipuolisia. Kohteet painottuvat kuitenkin uudiskohteisiin, kuten asunto- ja korttelipihoihin ja niiden osalta etenkin kansipihoihin. Tiivistyvä kaupunkirakenne luo omat haasteensa suunnitteluun. – Pyrkimyksenäni on aina kuitenkin luonnon, kestävän kehityksen, ekologisuuden ja biodiversiteetin edistäminen.

Viime vuosien merkittävimmiksi suunnittelukohteikseen Hentinen mainitsee Meilahden arboretumin hoito- ja kehittämissuunnitelman Ruusutarhoineen, Diakonia-ammattikorkeakoulun pihan Helsingissä, Harjulan koulun pihan ja lähiliikuntapaikan Järvenpäässä ja Thurmanin puiston- ja lähiliikuntapaikan Kauniaisissa sekä haasteelliset kansipihat.

Luonto voimavarana

Hentisen suunnittelun lähtökohtana ovat luontoarvot ja luonnonläheisyys. Hentinen viettää vapaa-aikansa luonnossa ja kertoo saavansa siitä valtavasti energiaa. Sitä samaa hän haluaa tarjota asiakkailleen. – Pienikin pala luontoa rakennetussa ympäristössä mahdollistaa luontokokemuksen ja sen mukanaan tuoman hyvänolon tunteen.

Arvostettu suunnittelun ammattilainen

Hanna Hentisellä on oma suunnittelutoimisto Piha- ja puistosuunnittelu Hanna Hentinen, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

– Vuoden maisemasuunnittelijan äänestyksen perusteluissa Hentisen kerrottiin olevan sekä kollegoiden että yhteistyökumppaneiden keskuudessa laajalti arvostettu suunnittelun ammattilainen, joka korostaa suunnittelutyössään sekä toimivuutta että visuaalisuutta. Hänen luova, innovatiivinen ja kulttuuri- ja luontoarvoja kunnioittava suunnittelutyönsä on saanut osakseen arvostusta ja ihailua, kertoo Maisemasuunnittelijat ry:n puheenjohtaja Eeva Blomberg.

Suunnittelutyön ohella Hentinen on ollut vuosia mukana Viheralan järjestötoiminnassa sekä tuottanut ammattijulkaisuja sekä kirjoittanut artikkeleita alan ammatti- ja kuluttajalehtiin ja edistänyt siten alan tunnettuutta.

Lisätiedot:

Suunnitteluhortonomi Hanna Hentinen, 050 528 1105, hanna.hentinen@maisematiimi.fi

Puheenjohtaja Eeva Blomberg, Maisemasuunnittelijat ry, 040 577 2074, eeva.blomberg@pihasuunnittelu.net

GPS-urheiluranneke ja langattomat korvanappikuulokkeet auttavat ihmisiä liikkumaan arjessa.

Espoo 3.6.2016 –Samsung jatkaa urheilullisen elämän helpottamista esittelemällä Gear Fit2- ja Gear IconX-uutuudet. Molemmat tuotteet on suunniteltu erityisesti liikkumiseen ja se näkyy myös laitteiden ominaisuuksista.

Gear Fit2 on sisäänrakennetulla GPS:llä ja sykemittarilla varustettu urheiluranneke, joka tuottaa tarkkoja mittaustuloksia ja antaa liikkujalle reaaliaikaista palautetta suorituksesta. Gear IconX tarjoaa käyttäjälle langattomat korvanappikuulokkeet, jotka mittaavat suoritusta ja antavat liikkujalle palautetta treenistä. Molemmat uutuudet on optimoitu monen tasoisille liikkujille, joten ei ole väliä treenaako käyttäjä maratonille vai harrastaako hän vain iltakävelyitä.

– Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä elämästä nauttimisen kannalta. Uudet tuotteemme auttavat tehostamaan olemassa olevia rutiineja ja tekevät liikkumisesta hauskempaa. Gear Fit2 ja Gear IconX vastaavat näihin tarpeisiin ja ne auttavat ihmisiä saamaan enemmän irti jokapäiväisestä elämästä, sanoo Samsungin Head of IM & Telecom Antti Holopainen.

Gear Fit2: Edistyneet fitness-ominaisuudet

• Virtaviivainen, ergonominen ja ohut muotoilu, joka on suunniteltu jokapäiväiseen käyttöön.
• Kaareva Super AMOLED -kosketusnäyttö, jolta on helppo seurata oman hyvinvoinnin kehitystä sekä tarkistaa ja vastata niin ilmoituksiin kuin tekstiviesteihin.
• Sisäänrakennetut GPS- ja HRM-anturit tarjoavat tarkkaa aktiivisuuden seurantadataa, joka soveltuu kaikenlaisiin elämäntapoihin.
• Activity tracking -toiminto mahdollistaa seurantatietojen keräämisen ilman manuaalista aktivointia riippumatta siitä, harrastatko kävelyä, pyöräilyä, kuntosoutua vai lenkkeilyä elliptisellä koneella.
• Helppo aktiivisuusdatan synkronointi S Health -sovelluksen ja eri kuntoilusovellusten välillä. Gear Fit2 tarjoaa Step Challenges -haastetehtäviä, joilla voi innostaa ja haastaa ystäviä liikkumaan.
• Musiikkisoitin, jonka avulla käyttäjät voivat keskittyä treeniin ilman mobiililaitetta.

Gear IconX: Helppo ja langaton kuuntelukokemus

• Kevyet ja mukavasti korviin istuvat langattomat nappikuulokkeet aktivoituvat, kun kuulokkeet laitetaan korviin. Mukana tulee kolmet erikokoiset vaihtopäät.
• Nappikuulokkeet tallentavat seuranta- ja aktivisuusdataa mukaan lukien matkan pituus, nopeus, kesto, syke ja kulutetut kalorit. Kerätty data synkronoituu automaattisesti S Health -sovelluksen kanssa.
• Voice Guide -ominaisuus antaa välittömän puhutun palautteen harjoituksen edistymisestä ja samalla mahdollistaa ilman erillislaitteita toimivan musiikinkuuntelukokemuksen.
• Bluetooth-tuki ja sisäinen tallennustila, johon mahtuu peräti 1000 mp3-musiikkikappaletta, joita voi valinta ja vaihtaa napauttamalla ja pyyhkäisemällä kuulokkeita.

Gear Fit tulee myyntiin 10.6. suositushintaan 220 euroa.

Gear IconX tulee myyntiin myöhemmin kesällä suositushintaan 250 euroa.

Lisätietoa osoitteissa:

www.samsungmobilepress.com ja news.samsung.com/galaxy.

Viralliset julkaisutrailerit:

Gear Fit2: https://www.youtube.com/watch?v=SHK5SAHj1ZE

Gear IconX: https://www.youtube.com/watch?v=_Qto3jm36Tw

Samsung Gear Fit2 -tekniset tiedot:

Samsung Gear IconX -tekniset tiedot:

Kuluttajakysymykset: Samsungin asiakastuki, 030 6227 515

Lisätiedot ja testilaitteet: Lasse Pulkkinen, OSG Viestintä, lasse.pulkkinen@osg.fi, p. 0400 630 049

Kuvapyynnöt: samsungpr@osg.fi

Lehdistötiedotteet ja kuva-arkisto verkossa: www.samsung.fi ja valitse uutiset.

Haluatko Samsungin lehdistötiedotteita tai kokeilla uusia tuotteita? Ilmoittaudu lähetyslistalle osoitteeseen samsungpr@osg.fi

Tilaisuus: Vuoden Liikuntapaikka 2016 -palkinnon julkistustilaisuus
Aika: perjantai 10.6.2016 klo 12.00
Paikka: Tampereen uintikeskus, 2. krs (Joukahaisenkatu 7, 33540 Tampere)

Vuoden Liikuntapaikka 2016 -palkinto jaetaan ensi viikon perjantaina 10.6.2016 klo 12.00 Tampereen uintikeskuksessa järjestettävässä tilaisuudessa. Vuoden Liikuntapaikka -palkinnon luovuttaa ylitarkastaja Mauri Peltovuori opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Vuoden Liikuntapaikka -palkinnot lahjoittaa Tampereen Messut Oy, josta tilaisuudessa on paikalla Sportec-messujen projektipäällikkö Mikael Wänskä.

Vuoden Liikuntapaikka palkitaan nyt 12. kerran

Vuoden Liikuntapaikan valitsevat opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueella toimivat liikuntapaikkarakentamisen virkamiehet yhdessä aluehallintovirastojen liikuntatoimesta vastaavien viranhaltijoiden kanssa. Vuosittain valittavan kohteen tulee olla valmistunut tai peruskorjattu palkitsemista edeltäneen parin vuoden aikana, jolloin käytöstä ja toiminnallisuudesta on saatu kokemuksia.

Hankkeiden arvioinnin tausta-asiakirjana voidaan pitää vuonna 1998 valtioneuvostossa hyväksyttyä arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa, joka edellyttää, että julkinen ja valtion tukema rakentaminen ja ympäristön kehittäminen toimivat korkeatasoisena esimerkkinä kaikelle rakentamiselle maassamme.

Vuoden Liikuntapaikka -palkinnolla halutaan nostaa esille erikoisosaamista vaativan liikuntapaikkarakentamisen merkitystä, arvoa ja tietoisuutta. Palkinto on tunnustus kohteiden rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien osaamiselle.

Palkinto jaetaan nyt kahdennentoista kerran. Ensi vuonna palkinto jaetaan perinteiseen tapaan liikuntapaikkojen ammattilaisille suunnatuilla Sportec-messuilla, jotka järjestetään 16.–17.3.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Lisätiedot: www.sggf.fi.
 
Vuoden Liikuntapaikka -palkinnon saaneet kohteet:
•    Vuonna 2015: Kontiolahden Ampumahiihtokeskus
•    Vuonna 2014: Harjavallan liikunta- ja uimahalli
•    Vuonna 2013: Espoon Honkahalli
•    Vuonna 2012: Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahalli
•    Vuonna 2011: Oulun Hovinsuon skeittipuisto
•    Vuonna 2010: Kuopion kaupungin lähiliikuntapaikkaverkosto
•    Vuonna 2009: Vantaan Energia Areena
•    Vuonna 2008: Lahden kaupungin koordinoima Ylimaakunnallinen ulkoilu- ja luontomatkailuhanke
•    Vuonna 2007: Ylöjärven Liikuntakeskus.
•    Vuonna 2006: Kemiön Amospuisto.
•    Vuonna 2005: Joensuu Areena.

ILMOITTAUTUMINEN
Toivomme median edustajien ilmoittautuvan tilaisuuteen etukäteen viimeistään torstaina 9.6.2016: tiedottaja Jenna Antila, jenna.antila@tampereenmessut.fi, p. 040 172 1188. Tervetuloa!

Tiedoksi: Samana päivänä 10.6.2016 Tampereen uintikeskus täyttyy nuorista uimareista, kun Rollo-uinnit alkavat virallisilla avajaisilla klo 14. www.rollot2016.fi

Lisätiedot:

Tampereen Messut Oy:
Tanja Järvensivu, tapahtuma- ja viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133, tanja.jarvensivu@tampereenmessut.fi
Jenna Antila, tiedottaja, p. 040 172 1188, jenna.antila@tampereenmessut.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö:
Mauri Peltovuori, ylitarkastaja, p. 029 533 0254, mauri.peltovuori@minedu.fi

IRMA LAUKKANEN JA MARKKU HIRVELÄ - Valon ja ajan jälkiä

Lappeenrannan taidemuseo 7.6. – 21.8.2016

Kotkassa asuvat ja työskentelevät Irma Laukkanen (s. 1958, Kotka) ja Markku Hirvelä (s. 1956, Rovaniemi) ovat molemmat kuvanveistäjiä, joille materiaalit ja materiaalien erilaiset ominaisuudet ovat olennaisia. Materiaalit ja niiden erot nostavat esiin myös aineellisuuden ja aineettomuuden kysymykset.

Laukkanen tekee installaatioitaan useimmiten tasolasista käsittelemällä sitä eri tavoin. Hän on käyttänyt kerroksellisissa installaatioissaan myös muita läpikuultavia tai heijastavia materiaaleja kuten teräsverkkoa, metallilankaa ja silkkiä. Kyse onkin usein valosta ja sen läpipääsevyydestä, läpipääsemättömyydestä ja heijastavuudesta – jollakin tavalla myös aineettomuudesta. Viimeisissä tilateoksissa uutta on liikkuvan kuvan käyttö. Erilaisia esineitä kuten isovanhempien rauta-amme, kuivattuja lumpeita, lasia ja liikkuvaa videokuvaa yhdistetään toisiinsa ja luodaan samalla kerroksellisia näkyjen kaltaisia kokonaisuuksia. Lisäksi yhdessä huoneessa on teoksiin liittyvä ääniteos, jonka on tehnyt säveltäjä Jouni Hirvelä. Äänimaailma muodostuu mm. linnunsiipien kahahduksista ja tiibetiläisten sormisymbaalien äänistä.

Markku Hirvelän teokset olivat uran alkuvaiheessa abstrakteja, mutta viime vuosina niissä on esiintynyt usein jokin hahmo tai ainakin jonkin hahmon jättämä jälki. Hänen käyttämiensä materiaalien repertuaari on laaja. Materiaaleja ovat mm. pronssi, kivi, puu, teräs, kupari sekä viime aikoina myös keramiikka ja alumiini. Jo jonkin aikaa Markku Hirvelän teoksien yksi keskeisiä teemoja on ollut aika. Hirvelä on käsitellyt teemaa erityisesti askeleen kuvaamisen kautta. Aikaa voi kuvata niin ihmisen askel kuin myös ilveksen askel. Eri materiaalit myös ottavat vastaan jäljet ja ajan hyvin eri tavoin. Yhden materiaalin työstämiseen eli jäljen jättämiseen tarvitaan voimaa, tekniikkaa ja työvälineitä, kun taas johonkin toiseen materiaaliin jo aikakin jättää jälkensä hyvin helposti. Oli materiaali mikä hyvänsä, kuvanveistäjä pyrkii myös kontrolloimaan materiaaliin jäävien jälkien syntymistä.

Sekä Laukkanen että Hirvelä ovat esiintyneet laajasti näyttelyissä 1980-luvun alusta lähtien niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Laukkanen on ollut kahteen otteeseen Ars Fennica ehdokkaana ja Hirvelä on palkittu monissa muistomerkki- ja veistoskilpailuissa. Molempien teoksia on monissa merkittävissä julkisissa kokoelmissa.

Markku Hirvelältä valmistuu Lappeenrannan keskustaan vuonna 2017 Kaunis Veera niminen veistos. Teoksen materiaali on patinoitu pronssi, kiillotettu teräs ja kupari. Teokseen liittyy vesiaihe. Irma Laukkaselta on tilattu luonnos Helsingin Uuden Lastensairaalan kappelin taideteokseksi, joka tulee olemaan lasista tehty eri tavoin työstetty monikerroksinen seinä, jossa on vahva syvyysvaikutelma.

Laukkanen ja Hirvelä ovat tehneet teoksia myös yhdessä – viimeksi Kotkan Taiteilijaseuraan Voima-näyttelyyn Galleria Uusikuvaan marras-joulukuussa 2015. Leikin loppu -teos kommentoi Kotkan heikkoa galleriatilannetta ja erityisesti ajankohtaista Galleria Uusikuvan lopettamispäätöstä.

Lisätietoja: amanuenssi Mikko Pirinen, 040 522 6280, mikko.pirinen@lappeenranta.fi

http://www.lappeenranta.fi/museot

https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot

Teoskuvat:

Markku Hirvelä, Getsemane, 2014. Kuva: Heikki Y Rissanen.

Irma Laukkanen, Nostalgia, 2016. Kuva: Kimmo Kokkonen. 

IHANA MAISEMA

– maisemamaalauksia Lappeenrannan taidemuseon kokoelmista

Lappeenrannan taidemuseo 4.6. – 21.8.2016

Maisema, kansallismaisema, äänimaisema, mielenmaisema – kaikki ovat konkreettisen maa-sanan johdannaisia. Maisema on perinteisesti määritelty suhteellisen laajaksi aistein havaittavaksi kohteeksi. Nykyajan maisema-käsite on laajentunut konkreettisista maisemallisista kokonaisuuksista äänimaisemiin ja mielenmaisemiin. Maisema elää edelleen kuvataiteissa muuntuvana, viitteellisenä ja elävänä.

Perinteinen maisemamaalaus omana genrenään nousi arvoonsa 1800-luvun aikana. Maisemakuvaus korostui kansallisen heräämisen yhteydessä 1800-luvun loppupuolella. Venäjän sortokauden myötä korostui kansallisen identiteetin merkitys ja isänmaallisuus. Aitoa ja neitseellistä Suomea ja suomalaisuutta etsittiin 1890-luvulla, karelianismin huippukautena, Raja-Karjalasta. Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin maisematulkinnat Paanajärveltä, Kolilta, Laatokan-Karjalasta, ovat kaikille tuttuja.

Suomalaiskansalliseksi mielletty maisema on korkealta paikalta avautuva laaja näkymä metsä- ja järvimaisemaan. Itäsuomalainen jylhä maisema edusti suomalaista voimaa ja tahtoa. Usein kuvastossa esiintyvä puu, mänty, murtunut honka, sai tuon aikakauden teoksissa poliittisen allegorisen roolin. Tyypillisesti maisema näyttää koskemattomalta erämaisemalta. Ihmisen läsnäolon voi havaita savuhaituvana pimenevässä illassa, veneenä rannalla, rakennusryhmänä kaukaisuudessa.

Laaja järvinäkymä korkealta katsottuna, on edelleen kuvatyyppi, jolla matkailu mainostaa Suomea ja sen luontoa. Espanjalainen Joan Fontcuberta leikkii tällä mielikuvalla Karelia Milagros – sarjassa. Muut suomalaiset maisematyypit kuten Pohjanmaan lakeudet nousivat keskiöön maailmansotien välillä ja Lapin maisemat, suot, kurut ja tunturit vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Kaupunkimaisemat, puistonäkymät ja – kadut muodostavat toisen selkeän maisematyypin, jota taiteilijat ovat kuvanneet. Urbaani elämäntapa, porvarillinen ja yläluokkainen kaupunkikulttuuri alkoivat näkyä maalauksissa uusina aihepiireinä. Muun muassa Väinö Kunnas, Ragnar Ekelund, Väinö Kamppuri, Sulho Sipilä, Reino Viirilä tunnetaan kaupunkimaisemien kuvaajina.

Ekspressionismin maalauksellisuus muuntui informalistien myötä abstraktioksi 1950-luvun teoksissa. Esimerkiksi Esko Tirrosen teoksissa ilmenee hänen oma hetkellinen kokoemuksensa ympäröivästä luonnosta. Aikakauden uudet materiaalikokeilut loivat eläviä rosoisia pintoja.

Luonto ja sen läheisyys, intensiivinen kokeminen, koetaan edelleen osaksi suomalaista identiteettiä. Vieläkin maisemaa ja sen olemusta tutkitaan nykytaiteessa. Maisemiin liitetään taiteilijan omia tuntemuksia ja mielialoja – maisema muuttuu usein mielenmaisemaksi, käsiteelliseksi, pelkistetyksi ja viitteelliseksi.

Kuva: Väinö Hämäläinen, Kapeikko, 1912. Viipurin Taiteenystävien kokoelma. Kuva: Tuomas Nokelainen

Lisätietoja: Leena Räty, intendentti, leena.raty@lappeenranta.fi, puh. 040 526 4120

www.lappeenranta.fi/museot

www.facebook.com/lappeenrannanmuseot

Suurin osa suomalaista mökkeilijöistä haluaisi tulevaisuudessa omistaa oman mökin. Näin vastasi 58 prosenttia Suomalaisen Työn Liiton kyselyyn kesämökkien omistamisesta. Lähes 80 prosenttia mökkeilijöistä haluaisi mökin järven rannalta, mutta halukkuutta mökin omistukseen löytyy myös meren rannalta. Nykyisistä mökin omistajista valtaosa, eli yli 90 prosenttia haluaa säilyttää mökin omistuksen tulevaisuudessakin.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksen mukaan mökkeily on yhä suomalaisten sydäntä lähellä. Vastaajista 26 prosentilla on onni omistaa oma mökki, kun taas yli puolella suomalaista omaa mökkiä ei ole. Vierasmökillä kävijöistä peräti 66 prosenttia haluaisi itsekin mökin omistajaksi ja puolet näistä haluaisi mökin olevan kokonaan oma, eikä tyytyisi jakamaan sitä. Mökin omistaminen on tyypillisintä yli 64-vuotiaiden joukossa (42 % vastaajista) ja ylemmissä tuloluokissa. Yhteisomistukseenkin on silti kiinnostusta etenkin Helsingissä ja muualla Uudellamaalla asuvien joukossa. Mökki meren rannalta on erityisesti Etelä-Suomessa asuvien suosiossa.

– Jos omaa mökkiä ei ole, käytössä oleva mökki on yleensä omien vanhempien mökki. Kesämökin omistaminen kiinnostaa erityisesti alle 35-vuotiaita ja korkein kiinnostus mökin omistamiseen on Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa kolmasosa haaveilee omasta mökistä, kertoo projektipäällikkö Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta.

Vierasmaja lisää majoituskapasiteettia

Rautia- ja K-rauta-ketjujen myyntipäällikkö Ville Särkilahti vinkkaa vanhempien mökkiä tai yhteisomistusmökkiä käyttäville vierasmajan rakentamista majoituskapasiteetin kasvattamiseksi.

– Vierasmajoja rakennetaan itse vielä jonkin verran, mutta valtaosa ostaa valmispaketin. Niiden tarjonta on viime vuosina kasvanut huomattavasti ja vaihtoehtoja löytyy sekä moderniin että perinteiseen pihapiiriin Särkilahti kertoo. Valmispaketin pystyttäminen on varsin helppoa: se toimitetaan puuosa-toimituksena, jonka lisäksi tarvitaan perustukset, kattomateriaali ja maalia pintaan. Kokonaisuuden suunnitteluun saa eväät Rautiasta, Särkilahti toteaa.

Rautia on mukana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa, joka muistuttaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista maamme työllisyystilanteeseen. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan Suomalainen mökkikulttuuri
-tutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin helmikuussa 2016 ja 18–79-vuotiaista suomalaisista siihen vastasi 2222 kuluttajaa.

Mistä haluaisit itsellesi mökin?

1)      järven rannalla (alle 200m) 79 %
2)      meren rannalla (alle 200m) 36 %
3)      saaressa 18 %
4)      muun vesistön rannalla (alle 200m) 17 %
5)      hiihtokeskuksessa 7 %
6)      kuivalla maalla (yli 200m vesistöistä) 6 %
7)      taajamassa 3 %

Lisätietoja:

Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 330 3640, merja.mantila@avainlippu.fi
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 374 7410, jokke.eljala@avainlippu.fi
Ville Särkilahti, myyntipäällikkö, Rautakeskon Piha ja puutarhayksikkö, p. 050 569 5858, ville.sarkilahti@kesko.fi

Askaisissa sijaitsevan Louhisaaren kartanon puistoalueella avautuu 1700-luvun hyöty- ja koristekasvitarha. Pehr Kalmin oppien mukaan suunnitellussa puutarhassa yhdistyvät valistusajan ihanteet: kaikkien kasvien tulee olla hyötykasveja, mutta puutarhan tulee myös olla symmetrinen, hyvin järjestetty ja esteettinen. Puutarhan kasvit ovat peräisin kaarinalaisesta Pukkilan kartanosta.

Museopuutarhan avajaisia vietetään keskiviikkona 15.6. klo 18 alkaen Louhisaaren kartanolinnan puistossa (Louhisaarentie 244, Askainen). Toimituksenne edustajat ovat tervetulleita tutustumaan puutarhaan avajaispäivänä klo 12 alkaen ja luonnollisesti myös viralliseen avajaistilaisuuteen klo 18.

Lisätietoja:
intendentti Jouni Marjamäki, puh. 0295 33 6344, jouni.marjamaki@kansallismuseo.fi

Lappeenrannan kaupunginorkesterin syyskausi 2016 on hyvin monipuolinen ja värikäs ja se tarjoaa jokaiselle huikeita musiikkielämyksiä klassisesta viihteeseen. Kaupunginorkesterin solisteiksi saapuvat mm. kansainväliset huippunimet pianisti Olli Mustonen, norjalainen huippusellisti Øyvind Gimse ja viulisti Petteri Iivonen. Orkesteria johtavat taiteellisen johtajamme Vytautas Lukociuksen lisäksi kapellimestarit Jorma Panula, Kolbjörn Holthe, Jukka Iisakkila ja Jan Söderblom. Viihteen kärkiniminä solisteina esiintyvät tangokuningatar Maria Tyyster ja laulaja Mikael Konttinen. Orkesteri soi Beethovenista Zappaan, Marzi Nymanista Sinatraan, Harri Vuoresta Ahmed Sayguniin.

Kaupunginorkesterin kausi alkaa Kehruuhuoneella pe 5.8.kesäisellä Linnoituksen isännän konsertilla, jonka johtaa ja solistina soittaa Vytautas Lukocius sekä konserttimestari viulisti  Matti Koponen.Kaupunginorkesteri matkaa taiteellisen johtajansa Vytautas Lukociuksen johdolla elokuun 16.-19.8. kutsuttuna Liettuaan Vilnaan Kristoforas-musiikkifestivaalille ja Kaunasiin Pažailis-musiikkifestivaalille esittämään mm. Chick Corean pianokonserton, joka soi Lappeenrannassa lähtökonsertissa Kehruuhuoneella ke 10.8.

Ari Rasilaisen johdolla pe 12.8. kaupunginorkesterin tekee hyväntekeväisyyskonsertin Pelastakaa lapset r.y:n hyväksi.

Kaupunginorkesterin vieraaksi puolestaan saapuu Lappeenrannan ystävyyskaupungin Schwäbisch hallin nuorten sinfoniaorkesteri to 7.9. Lappeenranta-salissa ja ohjelmassa on mm. osia Musorgskyn Näyttelykuvista ja Bizet´n Carmen fantasia. Kauden avajaiskonsertissa, American Pie, to 15.9. solistina soittaa Petteri Iivonen yhdysvaltalaisen säveltäjän Samuel Barberin Viulukonserton. To 22.9. Olli Mustonen esiintyy niin kapellimestarina, pianosolistina kuin säveltäjänä Saimaa Sinfoniettan konsertissa.

*To 6.10. säkenöivät Sinatran sävelet syttyvät uusiin tulkintoihin taiteellisen johtajan Vytautas Lukociuksen uusin sovituksin Mikael Konttisen laulaessa purevalla charmilla. To 13.10. nuorison suuri idoli Marzi Nyman on Lappeenrannassa ja suuri orkesteri Saimaa Sinfonietta svengaa Frank Zappaa ja mm. Marzi Nymanin sähkökitarakonserton sävelin mukanaan käyrätorvisti Tero Toivonen ja lyömäsoittaja Arttu Takalo. 27.10. Espanjalaisessa illassa koet uudenlaisen konserttielämyksen Kehruuhuoneella istuessasi orkesterin ympärillä nautiskellen viiniä.

*Ke 2.11. orkesterimme oboen varaäänenjohtaja Santeri Kaksonen tarttuu Richard Straussiin oboekonserttoon ja kiipeää Vuonojen rinteille yhdessä norjalaisen huippuviulisti Kolbjörn Holthen johtaessa konsertin. To 10.11. perinteikäs Kitara soi! –festivaali alkaa kaupunginorkesterin kantaesityskonsertilla, jossa säveltäjä Harri Vuoren kitarakonsertto saa maailmankantaesityksensä Jyrki Myllärisen soittaessa solistina. Jan Söderblom johtaa myös löydön Ahmed Saygunin Sinfonian nro 1.

*To 17.11. kansainvälinen huippusellisti Øyvind Gimse on sellistien aatelia, sillä hän sai juuri käyttöönsä maailmankuulun Jacquiline du Prén arvosellon. Konsertin värit vievät kuulijansa Haydnin ajasta myös Pariisiin 1950-luvulle Georges Enescun kamarisinfonian myötä.

*To 1.12. tule yllättymään Kehruuhuonelle Bravissimo-iltamiin, mitä muusikkomme taikovat pikkujoululahjana juuri sinulle musiikin joululahjapussista. Suomalaisen musiikin päivänä torstaina 8.12. suuri legenda akateemikko kapellimestari Jorma Panula johtaa kaupunginorkesterin ja Lappeenrannan musiikkiopiston suurta sinfoniaorkesteria Rautavaaran, Straussin ja Klamin Merikuvin –sävelin. Konsertin solistina taituroi kaupunginorkesterin käyrätorven äänenjohtaja Aleksi Mäkimattila. Ja kausi huipentuu edellisen konsertin lisäksi to 15.12. joulukonserttiin Abba and others, jossa lappeenrantalaislähtöinen tangokuningatar Maria Tyyster vm. 2014 virittäytyy uusiin tulkintoihin Vytuatas Lukociuksen uusin sovituksin.

Kaupunginorkesterin liput myynnissä 6.6. alkaen lippupisteissä.

Tervetuloa!

Milko Vesalainen, intendentti, Lappeenrannan kaupunginorkesteri /Saimaa Sinfonietta 040 5478706

Ensi vuonna Kuopioon liittyvän Juankosken tasokas Ruukki Roots -rytmimusiikkifestivaali tarjoaa oivallisen tilaisuuden tutustua uuteen kaupunginosaan 10.-12.6.2016. Ruukki Roots jatkaa Kaavi Bluesin kunniakkaita perinteitä monipuolisena, koillissavolaisena koko perheen musiikkitapahtumana.  

Ruukki Rootsin monipuolinen esiintyjäkaarti

Perjantaina 10.6. Ruukin Kievarin esiintymislavalla nähdään ja kuullaan kansainvälisestikin arvostetun ja palkitun tamperelaismuusikon Jo' Buddyn uusin bändi Jo' Buddy's Trio Riot, 18-vuoden keikkailun jälkeen jäähyväiskiertueella oleva rokkikolmikko Doctor´s Order, sekä Lynyrd Skynyrd tribuuttibändi Border Brothers.

Lauantaina 11.6. esiintyvät Knucklebone Oscarin luotsaama White Knuckles Trio, joka on edustanut Suomea Memphisin International Blues Challengessa, viikonlopun hollantilainen ulkomaanvieras Little Boogie Boy kera suomalaisen rytmiryhmän, sekä kuopiolainen Brother Andy, joka yhdistää voimansa helsinkiläisen Night Train yhtyeen kanssa.

Iltaohjelmien juontajana toimii toimittaja ja viihteen moniottelija Olavi Rytkönen. 

Ohjelmaa koko viikonlopulle

Ruukki Roots -viikonlopun ohjelmakokonaisuuteen kuuluvat myös kaikille avoimet alkuiltojen jamit perjantaina ja lauantaina, lastenmusiikkishow, Jussista Juiceksi -näyttely, sekä sunnuntaina 12.6. viikonlopun päättävä Jarkka Rissasen ja Dave Forestfieldin gospel -konsertti Juantehtaan kirkossa.

Järjestäjinä toimivat Kaavi Blues ry, Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura ry, Hotelli-Ravintola Ruukin Kievari, sekä Juankosken alueseurakunta.

Täydellinen ohjelma ja aikataulut ovat esillä osoitteessa www.ruukkiroots.com. Tutustu myös muihin Juankosken tapahtumiin osoitteessa www.juankoskenruukki.fi.

Lisätietoja

Kaavi Blues ry

Ville Haatanen, puheenjohtaja

puh. 040 913 2042

ville@haatanen.com

Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura ry

Marja-Sisko Pihl, puheenjohtaja

puh. 0400 567 257

marja-s.pihl@datranet.net

Hotelli-Ravintola Ruukin Kievari

Tarja Iskanius, yrittäjä

017 612 855

info@ruukinkievari.fi

Viime kesänä Kansallismuseon pihalla järjestetty vintage-tapahtuma houkutteli paikalle yli 2000 kävijää. Suosittu tapahtuma saa tänä kesänä jatkoa kahdesti, kun Kansallismuseo tarjoaa pihansa vintagen ystäville Helsinki-päivänä 12.6. ja sunnuntaina 31.7. klo 11–15. Tapahtumaan voi tulla myymään omia vintage-aarteita tai tekemään upeita löytöjä.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille vintagesta kiinnostuneille. Omia vaatekaapin helmiä ja sisustusesineitä myyvät museon pihalla niin yksityiset ihmiset kuin erikoisliikkeet. Tapahtuma on oivallinen tilaisuus tehdä harvinaisia löytöjä kätevästi yhdellä kertaa.

Kaikki katoksettomat myyntipaikat ovat ilmaisia, eikä niitä tarvitse varata etukäteen. Mukaan kannattaa kuitenkin varata oma viltti tai jokin muu sopiva myyntialusta.

Päivän aikana museossa järjestetään myös kaksi opastusta, joilla tutustutaan muodin historiaan. Kierrokset alkavat klo 12.00 ja 14.00 ja niille mahtuu mukaan 30 ensimmäistä. 

12.6. pihatapahtuma on ilmainen, Helsinki-päivän kunniaksi museoon vapaa pääsy. 
31.7. pihatapahtuma on ilmainen, museoon pääsylipun hinnalla.

Vintage-tapahtuma:

Su 12.6. klo 11–15
Su 31.7. klo 11–15
Kansallismuseon piha, Mannerheimintie 34
www: http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/ajankohtaista?Article=6176

Lisätiedot ja kuvapankki:

Palvelukoordinaattori Kirsi Nisonen, p. 0295 33 6450, kirsi.nisonen@kansallismuseo.fi

Museolehtori Hanna Korhonen, p. 0295 33 6464, hanna.korhonen@kansallismuseo.fi

Kuvapankki:http://www.kansallismuseo.fi/fi/vintage-tapahtuman-kuvapankki

Kutsu tiedotusvälineille 10.6. klo 10 

Suomen luontokeskus Haltian uusi erikoisnäyttely Sixty Chicks & Wild Pics tuo naisnäkökulmaa luontokuvaamiseen. 60 suomalaisen, ruotsalaisen ja norjalaisen naisen luontokuvat purkavat luontokuvauksen stereotypioita monella tasolla. Näyttelyn 60 naisesta suurin osa on harrastajaluontokuvaajia, mutta joukossa on myös ammattikuvaajia. Mukana on kuvaajia tutkijoista kampaajiin ja opettajista eräoppaisiin, ja osa on valokuvannut melkein koko ikänsä. Myös stereotypia parrakkaasta eränkävijä–luontokuvaajasta murtuu.

Näyttelyn avauksen aattona, perjantaina 10. 6. kello 10 alkavassa tilaisuudessa kuulet näyttelykierroksella valokuvaajilta miten villit kuvat ovat syntyneet. Haltian johtaja Tom Selänniemi ja näyttelypäällikkö Petri Ryöppy myös kertovat mitä muuta uutta Haltiassa tapahtuu.

Tervetuloa!

Tilaisuus alkaa 10.6. klo 10, osoitteessa Nuuksiontie 84, Espoo. Tilaisuuden kesto on noin 1,5 tuntia. Aamukahvit ja pientä purtavaa tarjolla kello 9.30 alkaen.
Näyttely avataan yleisölle 11.6.

Ilmoittautumiset tiistaihin 7.6. mennessä tiedottaja Outi Ala-Härköselle, outi.ala-harkonen@metsa.fi , puh 040 5173693.

www.haltia.com

Yöperhosten salattu maailma –planetaarioelokuva palkittiin FullDome -elokuvafestivaaleilla Saksassa toukokuun lopussa.

Kymmenennen kerran järjestettyjen festareiden kilpasarjassa nähtiin 93 elokuvaa, joista 10 palkittiin. Janus-pysti tuli elokuvatuotantoyhtiö Pohjankonna Oy:n Hannes Vartiaiselle ja Pekka Veikkolaiselle sekä mikrotomografiadatan visualisointityökalut kehittäneelle Janne Pulkkiselle innovatiivisesta tuotantoteknologiasta.

- Elokuva poikkeaa jonkin verran planetaarioelokuvien valtavirrasta ja se sai erittäin lämpimän vastaanoton. Pulkkisen kehittämä ohjelmistokokonaisuus on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen, Pohjankonnan Hannes Vartiainen kommentoi.

Palkitusta dokumenttielokuvasta ovat pitäneet niin ammattilaiset kuin tavalliset katsojatkin. Yöperhosten salattu maailma –elokuvaa on esitetty Heurekan planetaariossa joulukuusta 2015 lähtien. Tähän mennessä sen on nähnyt lähes 19 000 katsojaa. Tätä vauhtia 50 000 katsojan tavoite Heurekassa täyttyy varmasti ensi talvena.

Dokumenttielokuva on vauhdikas seikkailu perhosten ja hyönteisten maailmaan. Eri perhoslajien kanssa matkataan päiväntasaajalta napapiirille asti. Elokuvassa hyödynnetään kolmiulotteista röntgentomografiaa, jonka avulla hyönteisiä päästään tarkastelemaan mikroskooppisella tasolla.

Yöperhosten salattu maailma -elokuva on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Kesän aikana yöperhoset liihottelevat elokuvafestivaaleilla Tsekeissä Brnossa ja Norjassa. Jenassa sijaitseva Zeiss-planetaario on kiinnostunut elokuvan levittämisesta planetaarioihin, jotka käyttävät sen tekniikkaa. Myös Kielin planetaario käy neuvotteluja elokuvan ottamisesta ohjelmistoonsa.

Tällä viikolla elokuvan matka jatkuu Norjan Grimstadiin, jossa Norwegian Short Film Festival järjestää elokuvasta useita näytöksiä festivaalia varten rakennetussa siirrettävässä planetaariossa.

Elokuvatuotantoyhtiö Pohjankonna on tuottanut ensimmäisen suomalaisen koko perheen täyspitkän (24 min) planetaarioelokuvan Yöperhosten salattu maailma - The Secret World of Moths yhteistyössä tiedekeskus Heurekan kanssa.

Pohjankonna Oy on Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen vuonna 2008 perustama elokuvatuotantoyhtiö, jonka lyhyitä dokumenttielokuvia on esitetty kaikilla mantereilla. Elokuvat ovat voittaneet lukuisia palkintoja Suomessa ja ulkomailla.

Lisätietoja:
Mikko Myllykoski
Elämysjohtaja
+358 40 9015 244

 
Lisää kuvia elokuvasta voi ladata täältä: http://img.materialbank.net/NiboWEB/heureka/showCartPublicContent.do?uuid=8036081&random=521022&lang=fi

Oletko Sinä seuraava Vuoden valtakunnallinen Yrittäjänainen?
Etsimme jäsenistöstämme yrittäjänaisia, jotka ovat tehneet esimerkillistä ja uraauurtavaa työtä oman yrityksensä ja alansa kehittäjinä. Haku Vuoden valtakunnallinen yrittäjänainen -tunnustuspalkinnon saajaksi jatkuu 30.6.2016 asti. Valinta julkistetaan Yrittäjänaisten liittokokouspäivillä Salossa 24.9.2016. Lue lisää tästä.