Viemäröintipisteiden hajulukon toiminta perustuu pieneen vesimäärään, joka estää viemärikaasujen pääsyn huonetilaan. Tässä ns. vesilukossa oleva vesi pääsee aikaa myöten haihtumaan. Normaalisti tästä ei aiheudu haittaa, koska käytön yhteydessä vesilukko täyttyy ja vesimäärä pysyy riittävänä. Sen sijaan käyttämättömän viemäripisteen vesilukosta, erityisesti lämpimillä ilmoilla, vesi kuitenkin haihtuu. Kun vesi on haihtunut, viemärikaasut pääsevät leviämään huonetiloihin. Myös lattialämmitys nopeuttaa veden haihtumista.

- Nämä hajuhaitat voi helposti välttää lisäämällä käyttämättömiin viemäripisteisiin pienen määrän vettä aika ajoin. Veden haihtumisen estämiseksi hajulukkoon ei kannata lisätä ruokaöljyä eikä muitakaan rasvoja. Ne aiheuttavat putkien tukkeutumista ja turhaa kuormitusta jäteveden puhdistuksessa, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä toteaa.

Puhdista lattiakaivo säännöllisesti

Toinen syy viemärihajuun voi olla hajulukossa olevat epäpuhtaudet. Ne aiheuttavat ongelmia erityisesti pesutilojen lattiakaivoissa, joihin kerääntyy pesuainejäämiä ja hiuksia.

- Lattiakaivot kannattaa pestä säännöllisesti. Normaalisti riittää kun nostaa lattiakaivon ritilän pois ja puhdistaa sen alla näkyvissä olevan pesän.

Ylösen mukaan kannattaa pyytää LVI-ammattilainen apuun, mikäli viemärit eivät vedä kunnolla tai hajua esiintyy normaalin käytön aikana pesualtaiden tai tiskipöydän viemäripisteissä. Nämäkin vesilukot saadaan toimimaan, mutta väärin tehtynä ne aiheuttavat merkittävän riskin vesivahingoille.

Lisätietoja

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
Toimialapäällikkö Arvo Ylönen, p. 050 309 3670, arvo.ylonen(at)lvi-tu.fi
Viestintäasiantuntija Pipsa Hiltunen, p. 0400 287 939, pipsa.hiltunen(at)lvi-tu.fi

Kansainvälisen terrorismin arvaamattomuus ja uhkakuvien kasvaminen on pakko huomioida myös turvallisina pidetyissä maissa; tässä terroristit ovat ikävä kyllä saavuttaneet osan tavoitteistaan. Suomi ei ole osallistunut aktiivisesti USA:n presidentin George W. Bushin lanseeraamaan niin sanottuun terrorismin vastaiseen sotaan, mutta se ei tarkoita sitä, että täällä tuudittauduttaisiin väärään turvallisuuden tunteeseen. Jukka Parkkarin Rakkaani, terroristi on yllätyksellinen romaani mahdollisesta iskukohteesta idyllisen kesäisessä Keski-Suomessa.

Aina tyylikäs Ramzi Khaled on eri puolilla Eurooppaa sukkuloiva liikemies, jolla on ruotsalainen rakastajatar ja suomalainen vaimo. Miehellä on myös Suuri Tehtävä, johon Opettaja on häntä valmistanut. Kuinka ollakaan, laillisesti vihityn puolison kotipaikka on rauhallinen Lievestuoreen taajama, jossa sijaitsee myös Suomen puolustusvoimien suurin asevarikko.

Pääesikunnan vastavakoilu eli tutkintaosasto saa Tukholmasta, CIA:lta ja jopa Moskovasta hälyttäviä viestejä: jotain on tekeillä keskellä Suomea. Ja pian alkaa tapahtua: niin ruotsalainen motoristijengi kuin Yhdysvaltojen Suomen suurlähetystössä majaansa pitävän CIA:n tiedusteluaseman yltiöpuuhakas päällikkö suuntaavat varikolle – kaiken kukkuraksi keskelle juuri pidettävää kertausharjoitusta. Tutkintaosaston päällikölle ja hänen lähimmille alaisilleen tulee kiire, mutta loppuratkaisu on kirjaimellisesti monen mutkan takana.

Suurimman yllätyksen Jukka Parkkari (s. 1945) on säästänyt kahdeksannen Suomen vastavakoilua kuvaavan romaaninsa loppuun.

Jukka Parkkari

Rakkaani, terroristi

ISBN 978-952-270-255-5

335 s. Arktinen Banaani 2016.

Lisätiedot: Kirjailija Jukka Parkkari, puh. 050 560 8383, jukka.parkkari@outlook.com ja Arktinen Banaani, kustannustoimittaja Vesa Anttonen, puh. 040 778 3254, vesa.anttonen@sarjakuva.com

Arvostelukappaleet: Arktinen Banaani, myynti@sarjakuva.com

Suomen Saunaseura ry on myöntänyt tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon Helsinki Sauna Daylle.

Helsinki Sauna Dayn ideana on, että kuka tahansa saa ilmoittaa oman saunansa mukaan tapahtumaan ja saunavuoroja varataan verkossa. Yhteisölliselle saunatapahtumalle oli selvästi tilausta, sillä ensimmäinen Helsinki Sauna Day viime maaliskuussa oli jo menestys. Mukaan ilmoittautui 50 saunaa ja tapahtuma sai liikkeelle 1 500 löylyn ystävää. Suurin osa saunoista oli Helsingissä, kymmenkunta muualla pääkaupunkiseudulla, yksi Saksassa ja yksi Malesiassa.  

– Helsinki on täynnä saunoja, jotka ovat usein käyttämättä ja joita juuri kukaan ei pääse näkemään. Helsinki Sauna Day muuttaa tilanteen yhdeksi päiväksi ja kutsuu tutut ja tuntemattomat kylään, sanoo Jaakko Blomberg, Helsinki Sauna Dayn sekä monen muun yhteisöllisen tapahtuman puuhamies.

Tapahtuman järjestäjänä toimii Yhteismaa ry, joka on sosiaalisiin innovaatioihin erikoistunut yhteisö. Yhdistys on kehittänyt muun muassa kierrätystapahtuma Siivouspäivän, Illallinen taivaan alla -tapahtuman, Parkkipäivä-ilmastotapahtuman sekä Nappi naapuri -palvelun

Yhteismaa sai Sauna Dayn kumppaniksi Visit Helsingin. Tapahtuma julkistettiin alkuvuodesta matkamessuilla.

– Tuskin mikään saunaan liittyvä asia on lähtenyt samalla tavalla lentoon sosiaalisessa mediassa kuin tämä. Tilausta siis oli ja muuta markkinointia ei tarvittu, Jaakko Blomberg sanoo.

Yhteisöllisyys keräsi ystäviä yhteen

Palkinnon perusteissa Suomen Saunaseura toteaa sosiaalisuuden olevan keskeinen osa nykypäivän suomalaista saunakulttuuria. Helsinki Sauna Day ammentaa tästä ja tuo toisilleen tuntemattomia saunan ystäviä luontevasti yhteen. Tapahtuma levittää tehokkaasti positiivista saunakulttuuria digitalisaation työkaluja ja sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Helsinki Sauna Day saavutti suuren näkyvyyden kansainvälisessä mediassa. Siten se vahvisti suomalaisen saunakulttuurin tunnettuutta ja positiivista mainetta.

Uusi saunatapahtuma kaupunkikulttuuriin

Helsinki Sauna Dayn suosio kannustaa jatkamaan. Seuraavan kerran saunotaan yhdessä 29.10. Sen jälkeen voidaankin sanoa jo uuden perinteen syntyneen kaupunkiin.

– Helsinki Sauna Day tuo esiin uusia puolia saunomisesta. Suomi on täynnä rantasaunoja, mutta kaupungeissa on myös hienoja saunoja. Tapahtuman nimessä sana Helsinki liittää saunan nimenomaan kaupunkiin, Jaakko Blomberg toteaa.

Helsinki Sauna Day järjestetään tietoisesti juuri maalis- ja lokakuussa.

– Kesällä Helsinki ja Suomi ovat muutenkin täynnä tapahtumia. Kevättalvella ja   loppusyksyllä  Helsinki Sauna Day täydentää muuten hiljaista tapahtumien tarjontaa. Kesällä ollaan mökeillä ja saunotaan siellä. Talvella saunotaan kaupungeissa – oli sää mikä tahansa. Turistienkaan kannalta Helsinki Sauna Daylla ei ole säävarausta.

Kuvateksti

Löylynhenki-palkinto 2016 myönnettiin Helsinki Sauna Daylle, jonka järjestäjinä toimivat Yhteismaa ry ja Visit Helsinki. Jaakko Blombergilla oli iso vastuu tapahtuman toteutumisesta, joten hänellä on oikeutetusti hallussaan palkinnon symboli.

Löylynhenki-palkinto

Saunaseura voi myöntää vuosittain Löylynhenki-palkinnon ansiokkaasti saunan hyväksi toimineelle henkilölle tai yhteisölle.

Palkinto on jaettu vuodesta 1988. Viime vuonna palkinnon sai saunayrittäjä Kimmo Helistö, 2014 Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck, 2013 Rajaportin sauna Tampereelta ja 2012 arkkitehti Pekka Tommila.

Johtokunta valitsee palkinnon saajan seuran jäseniltä tulleiden ehdotusten joukosta.

Lisätietoja

Suomen Saunaseura ry

Toiminnanjohtaja Katariina Styrman

tj@sauna.fi

050 371 8178

http://www.sauna.fi

Helsinki Sauna Day / Yhteismaa ry

Jaakko Blomberg

jaakko@yhteismaa.fi

044 5478354

www.helsinkisaunaday.fi

Suomen Saunaseura ry on vuonna 1937 perustettu yleishyödyllinen yhdistys. Seura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta. Jäseniä on tällä hetkellä noin 4 200.

Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Sauna-lehteä sekä ylläpitää sauna.fi-sivustoa.

Suomen Saunaseura ry:n julkaisemalla Sauna-lehdellä on menossa jo 70. vuosikerta, mikä on huomattava saavutus suomalaisessa mediassa.

Vuonna 1937 perustettu yleishyödyllinen Saunaseura julkaisi 1940-luvun alussa muutamia irrallisia jäsentiedotteita ja joululehtiä. Oma säännöllisesti ilmestyvä lehti katsottiin pian tarpeelliseksi. Vuonna 1946 Sauna-lehti ilmestyi jo neljänä erillisenä numerona, jotka muodostivat lehden ensimmäisen vuosikerran.

– Sauna-lehti toteuttaa osaltaan seuran tarkoitusta saunakulttuurin säilyttämiseksi ja edistämiseksi. Sauna-lehdellä on pitkä, arvostettava historia, mutta silti se on aina ajankohtainen – aivan kuin sauna itsekin, toteaa Suomen Saunaseuran puheenjohtaja Tuomas M. S. Lehtonen.

– Lehti on kehittynyt jäsenille suunnatusta tiedostuslehdestä sauna-alan arvostetuksi ja monipuoliseksi aikakauslehdeksi. Toki se on edelleen myös oleellinen seuran sisäisen viestinnän kanava, Lehtonen toteaa.

– Sauna-lehti on koko ilmestymisensä ajan kertonut sekä ajankohtaisista asioista että kirjannut saunakulttuurimme historiaa. Kun lehtemme täytti viisikymmentä vuotta, julkaisimme pienen antologian. Luin silloin vuosikerrat läpi ja ymmärsin, millainen kulttuuriaarre lehtemme on, toteaa Saunaseuran kunniajäsen, professori Pekka Laaksonen.

– Saunaseuran toiminnassa on alusta alkaen ollut mukana aktiivisia kulttuurin, tekniikan ja lääketieteen tutkijoita ja asiantuntijoita, jotka ovat omilla teksteillään pitäneet lehden ajankohtaisena, Laaksonen jatkaa.

Sauna-lehteä toimitettiin seuran toimi- ja luottamushenkilöiden voimin aina vuoteen 1999, jolloin lehden päätoimittajana aloitti alan ammattilainen Raili Vihavainen. Hän vastasi päätoimittajan tehtävistä aina vuoden 2011 loppuun. Nykyisin päätoimittajana on Leena-Kaisa Simola.

Lehden toimitusneuvostolla on keskeinen rooli lehden sisällön suunnittelussa ja kehittämisessä. Toimitusneuvoston nykyinen puheenjohtaja on Petteri Ormio, seuran johtokunnan jäsen.

– Lehden merkityksestä kertoo sekin, että sekä seuran jäsenet että muut saunan ystävät tarjoavat artikkeleita ja ehdottavat juttuaiheita. Tärkeää on saada asiansa esiin, sillä juttupalkkioita ei juurikaan makseta, Leena-Kaisa Simola toteaa.

Sauna-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, sivuja on keskimäärin 48. Juhlanumero 2/16 ilmestyi kesäkuussa peräti satasivuisena ja sen painos oli 12 000 kappaletta. Lehteä jaetaan yleisiin saunoihin ja saunatapahtumiin eri puolelle Suomea.

Sauna-lehden sähköinen versio selailtavissa: https://issuu.com/sauna-lehti

Lisätietoja

Suomen Saunaseura ry

Toiminnanjohtaja Katariina Styrman

tj@sauna.fi

050 371 8178

Leka-Viestintä Oy

Toimitusjohtaja Leena-Kaisa Simola

lksimola@gmail.com

0500 80 10 40

www.sauna.fi

Suomen Saunaseura ry on vuonna 1937 perustettu yleishyödyllinen yhdistys. Seura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta. Jäseniä on tällä hetkellä noin 4 200.

Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Sauna-lehteä sekä ylläpitää sauna.fi-sivustoa.

Merellinen Turku on Suomen tämän vuoden suurimman meritapahtuman näyttämönä kun venevalmistaja Nautorin ja perinteisten Swan-purjeveneiden 50-vuotisjuhlaa vietetään Oras Swan 50th Anniversary -regatan merkeissä Turussa ja sen ainutlaatuisessa saaristossa 27. - 31. heinäkuuta.

Regattaan on juuri ilmoittautunut 100. Swan-purjevene, joten tulossa on kaikkien aikojen tapahtuma, jossa nähdään Swaneja useissa kokoluokissa. Venevalmistaja Nautorin valmistamasta hieman yli 2000 Swanista vain muutama kymmenen on uutena jäänyt Suomeen. Tällä hetkellä maassamme on hieman yli 100 Swania.

Suomalaisten miehistöjen lisäksi mukaan on ilmoittautunut Swaneja Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Saksasta, Belgiasta, Hollannista, Iso-Britanniasta ja Sveitsistä.

Tapahtuman aikana merten kaunottaret ovat yleisön nähtävillä Turun vierasvenesataman ja Forum Marinumin välisellä alueella. Mukana juhlaregatassa ovat myös kaikkien aikojen ensimmäinen Swan 36 Tarantella sekä uusin Nautorin valmistama Swan 54, Katima.

Pääjärjestäjä, 110-vuotisjuhlaansa viettävä Turun Pursiseura on iloinen juhlaregatan suosiosta.

- Sen lisäksi, että tämä regatta herättää suurta kiinnostusta kansainvälisesti, on tapahtuma kunnianosoitus suomalaiselle käsityölle ja ammattitaidolle sekä tuo vahvasti Suomea, Turun talousaluetta ja saaristoamme näkyville kansainvälisessä mediassa, toteaa Turun Pursiseuran kommodori Samuli Salanterä.

Runsaasti ohjelmaa myös yleisölle

Regatan kilpailut käydään torstaina, perjantaina ja lauantaina, jolloin purjeveneet ovat nähtävissä Airistolla. Parade of Sails -purjehduksen lähtö on sunnuntaina klo 13. Parhaat katselupaikat yleisölle ovat Ruissalon Kuuvassa, Kansanpuiston sekä Turun Pursiseuran rannalla.

Swanien lisäksi juhlaregatta tuo Aurajokirantaan myös muuta ohjelmaa. Suomen Joutsenen eteen nousevalla lavalla esitetään musiikkia perjantaina ja lauantaina. Konsertit ovat yleisölle avoimia ja maksuttomia.

Forum Marinumin Ruuma-auditoriossa esitetään elokuvaa The Weekend Sailor, joka kertoo Sayula II –purjeveneestä ja sen meksikolaismiehistöstä, jotka harrastelijapurjehtijoina veivät ensimmäisen Whitbread-maailmanympäripurjehduksen voiton kokeneiden purjehtijoiden nenän edestä. Elokuvan maksuttomat esitykset pe 29.7. klo 12.00, 14.00 ja 17.00 sekä la 30.7. klo 12.00, 14.00 ja 17.00. Elokuvan traileri:

https://www.youtube.com/watch?v=TS9VCeDXAdg

Oras Swan 50th Anniversary Regatan yhteistyössä Turun Pursiseuran, Oras Groupin ja Nautorin kanssa järjestävät Turun kaupunki, Turun Satama ja Merikeskus Forum Marinum.

Ennakkokutsuna medialle ilmoitetaan: Oras Swan 50th Anniversary Regatta -lehdistötilaisuus järjestetään torstaina 28.7. klo 11 Forum Marinumilla. Kutsu lähetetään lähempänä tilaisuutta.

Lisätietoja:

Samuli Salanterä, kommodori, Turun Pursiseura, p. 044 505 5005
Katja Rytkönen, toiminnanjohtaja, Turun Pursiseura, p. 044 376 2666
www.orasswanregatta2016.com
www.turunpursiseura.fi

LAVAOHJELMA

PERJANTAI 29.7.
16 Jazz City Turku esittää: Vilkka Wahl Quartet
17.20 Felix Manell​
21 Soulapähkinät

LAUANTAI 30.7.
14 Nordklang
15 Jazz City Turku esittää: Turku Jazzin vuoden artisti 2016: Jusu Heinonen Gyl5
16 Joto Ensemble
17 Coco Quartet
18 Palkintojen jako
19.30 Kati & the Group
21 Sima
*muutokset mahdollisia

Peräti 61 prosenttia vuosina 2014 - 2016 ensimmäisen oman kodin ostaneista Kiinteistömaailman asiakkaista on hankkinut ensiasunnokseen kolmion tai sitä suuremman asunnon. ”Omistusasumisen polku yksiön ja kaksion kautta isompaan omaan kotiin ei ole tätä päivää”, sanoo Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Viime vuosina ensiasunnon ostajien osuus kaikista Kiinteistömaailma-ketjun ostaja-asiakkaista on asettunut noin 15 prosentin tuntumaan. Osuus on laskenut jo useiden vuosien ajan hienoisesti siten, että alkuvuoden 2016 ostaja-asiakkaista 14,3 prosenttia oli asialla ensimmäistä kertaa.

- Perinteinen käsitys omistusasumisen polusta yksiön ja kaksion kautta isompaan asuntoon ei tilastojenkaan valossa ole enää maan tapa. Ensiasunnon ostajista vain joka 14. (eli 7 prosenttia) hankkii ensiasunnokseen yhden huoneen kodin. Yksiö on suosittu sijoittajan valinta, ei ensimmäisen oman kodin ostajan, sanoo Erkki Heikkinen. 

Osa nuorista hankkii kerralla ison asunnon – osalle ei kartu asuntovarallisuutta lainkaan

Se, että jopa kuusi kymmenestä ensiasunnon ostajasta hankkii ensimmäiseksi kodikseen vähintään kolmion, piirtää mielenkiintoista ja uudenlaistakin kuvaa nuorten suhteesta omistusasumiseen.

- Osa nuorista hakee jo ensiasuntokaupoilla pitkän tähtäimen ratkaisua: asuntoa jossa voi asua kasvavan perheen kanssa. Toisaalta ensiasunnon ostajien määrän lasku kielii siitä, että jatkuvasti isompi osa nuorista päätyy syystä tai toisesta vuokra-asumiseen. Heille ei kerry omaa asuntovarallisuutta lainkaan, sanoo Heikkinen.

- Syyt omistusasumisen suosion laskuun ovat luonnollisesti moninaiset, mutta vuokra-asunto ei läheskään aina ole pakon sanelema ratkaisu. Omistusasuntoa pidetään usein virheellisesti joustamattomana asumistapana, joka ei anna mahdollisuutta tarttua elämässä avautuviin tilaisuuksiin. Itse asiassa asia on usein päinvastoin. Lyhennysvapaat ja muut joustot mahdollistavat monenlaiset ratkaisut asuntolainavuosinakin, ja asunnon laittaminen vuokralle tai vaikka myyminenkin on aina mahdollista tilanteiden muuttuessa, Heikkinen muistuttaa.

Ensiasunnon ostajat asuntotyypeittäin vuosina 2014 - 2016 

1 h                      7 %
2 h                      32 %
3 h                      31 %
4 h                      20 %
Yli 4 h                  10 %                                                                          

Lähde: Kiinteistömaailman asiakaskanta

Lisätiedot: 

toimitusjohtaja Erkki Heikkinen, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 433 2080
viestintäjohtaja Taina Mustamo, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 424 0045

Lauantaina 11.6.2016 juhlistetaan suomalaisen saunan päivää. Sauna on juhlapäivänsä ansainnut, sillä Suomalaisen Työn Liiton kyselyn mukaan sauna on suomalaisten mielestä paras Suomessa keksitty tuote. Lisäksi suomalaiset arvostavat Suomessa keksittyjä astiankuivauskaappia ja ksylitolituotteita. Viidesosa naisista ehdotti kärkikolmikkoa parhaimmiksi suomalaistuotteiksi, kun taas neljännen sijan saanutta Nokia-kännykkää ja viidennelle sijalle yltänyttä Abloy-lukkoa kannatti 15 prosenttia miehistä.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimuksen mukaan sauna on ylivoimaisesti paras Suomessa keksitty tuote. Vastaajista 24 prosenttia arvotti sen parhaimmaksi suomalaiskeksinnöksi, kuten myös 18–24 -vuotiaat nuoret. Ksylitolituotteiden kannalla olivat erityisesti 25–34-vuotiaat ja astiankuivauskaappi oli iäkkäämpien vastaajien, eli 65–79-vuotiaiden mieleen. Saunaa parhaimmaksi keksinnöksi esittäneet vastaajat edustivat tasaisesti koko Suomea.

– Saunan alkuperästä voidaan olla montaa eri mieltä, mutta ainakin se on tunnetusti ja tutkitusti suomalaisten sydäntä lähellä ja siihen liittyy myös monenlaista suomalaista osaamista aina kiukaanvalmistuksesta valaistukseen, kertoo Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

– Meillä on monia upeita sinivalkoisia keksintöjä, joiden valinnalla voidaan tukea työllisyyttämme ja hyvinvointiamme. Kotimaiset valinnat toimivat kuin hyvät löylyt; ne tekevät meille hyvää, voimaannuttavat ja luovat hyvinvointia ja uskoa tulevaan, Mantila kuvaa.

Saunatrendeissä näkyy laatu, tyyli ja suomalaisuus

Suomalaisten rakkaus saunaa kohtaan näkyy myös kasvavana panostuksena laatuun ja tyyliin.

- Saunapaneeleissa halutaan näyttävyyttä ja yksilöllisyyttä siten, että paneelien leveys kasvaa ja värien käyttö yleistyy. Trendikästä on käyttää myös yhä leveämpiä lauteita. Kiukaissa kelpaa luonnollisesti vain suomalainen, kertoo Rautia- ja K-rauta-ketjujen myyntipäällikkö Juha Huusko.

- Kiukaissa kelpaa luonnollisesti vain suomalainen. Sähkö- ja puukiuastrendien yhdistävät tekijät ovat tunnelmallisuus ja laadukkaat löylyt. Puukiukaissa suosittuja ovat tunnelmalliset, lasiluukulla varustetut mallit ja sähkökiukaiden suosikkeja ovat ns. pilarikiukaat, joissa näkyvillä olevat kiuaskivet luovat luonnollista tunnelmaa. Koko ajan enemmän kysytään kiukaita, joissa on iso kivitila ja sen seurauksesta pehmeämmät ja laadukkaammat löylyt, Huusko toteaa.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatunnus helpottaa suomalaista työtä edistävien tuotteiden löytämistä kauppojen valikoimista tänäkin vuonna ja mukana on lähes 50 yritystä. Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja 15–79-vuotiaista suomalaisista siihen vastasi 2014 kuluttajaa.

Mikä on paras Suomessa keksitty tuote:

1)      sauna 24%
2)      astiankuivauskaappi 17%
3)      ksylitolituotteet 13%
4)      kännykkä (Nokia) 12%
5)      Abloy-lukko 11%
6)      Fiskarsin sakset 8%
7)      AIV rehu 7%
8)      suomalainen kiuas 3%
9)      mämmi 2%
10)    Rapalan uistin 1%
11)    jokin muu tuote 2%
12)    ei osaa sanoa 1%

Lisätietoja:

Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 330 3640, merja.mantila@avainlippu.fi
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, p. 050 374 7410, jokke.eljala@avainlippu.fi
Juha Huusko, myyntipäällikkö, Rautakeskon LVI-yksikkö, p. 050 373 9960, juha.huusko@kesko.fi

Salomon-kesämyrsky kaatoi tällä viikolla puita ja katkoi sähkölinjoja. Myrskytuulet kaatavat Suomessa joka vuosi miljoonien eurojen arvosta hyvälaatuista puutavaraa, josta merkittävä osa jää metsiin lahoamaan ja aiheuttaa suoria taloudellisia tappioita.

Yksityinen metsänomistaja ja mökkiläinen voi kuitenkin korjata vahingot ottamalla myrskypuut hyötykäyttöön. Eikä arvokkaita runkoja tarvitse pilkkoa polttopuiksi, jos metsänomistajalla on intoa ja taitoa puun työstämiseen laudoiksi ja hirsiksi.

Puuntyöstövälineiden asiantuntija Tommi Luostarinen Sahanpuru.fi:stä antaa 5 ohjetta tuulenkaatojen korjaamiseen ja käsittelyyn:

1. Korjaa myrskypuut metsästä lämpimänä vuodenaikana mahdollisimman pian. Puu alkaa sinistyä hyvin nopeasti kesällä, kun sää on kostea ja lämmin.

2. Sahaa rungot maastossa, jotta niitä on helpompi käsitellä – oikeilla työkaluilla sahaaminen maastossa onnistuu lautatavaraksi asti. Lautoina puutavaran saa kuljetettua helposti pois metsästä omin voimin, ilman raskasta kalustoa.

3. Kuivaa laudat varjoisassa ja hyvin tuulettuvassa tilassa. Oikeanlaisella taapeloinnilla varmistetaan, että puu on kosteudelta suojassa, mutta ei kuivu liian nopeasti ja halkeile.

4. Käsittele lautojen päät puuliimalla, jotta puutavara kuivuu tasaisesti. Näin vältyt pahoilta päätyhalkeamilta.

5. Kuivata puuta ulkorakentamiseen ainakin kesän ajan. Oikein kuivattu puu ei käyristy eikä halkeile ja sitä on ilo työstää.

Moottorisahasta oma sahalaitos

Sahanpuru tuo maahan amerikkalaisen perheyrityksen 50 vuotta vanhaa keksintöä, joka mahdollistaa runkojen sahaamisen lautatavaraksi tai hirsiksi maastossa.

Sahaaminen tapahtuu omalla moottorisahalla ja siihen kiinnitettävällä Alaskan Mill -ohjurilla. 

Ohjurin käyttö on yksinkertaista ja lankkujen sahaaminen onnistuu kaikilta,  jotka hallitsevat moottorisahan käytön.

Sen lisäksi, että Alaskan Mill voidaan kantaa kaatuneen puun luokse, on se ainoita tapoja, jolla voi halkaista todella leveitä runkoja.

”Todella leveitä lankkuja ei markkinoilla ole saatavilla edes rahalla”, kertoo Tommi Luostarinen.

Leveää lankkua voidaan käyttää esimerkiksi pöydän kantena, pitkospuina tai terassin penkkinä.

Lisätietoja

Tommi Luostarinen
Sahanpuru.fi
+358 50 302 7052
tommi.luostarinen@renou.fi

Sahanpuru-kauppa: www.sahanpuru.fi

Sahanpurun mediapankki

Näin mitoitat itsellesi sopivan Alaskan Millin

60 Chicks and Wild Pics -näyttely Haltiassa avautuu 11.6.

Suomen luontokeskus Haltiassa avautuu huomenna 60 pohjoismaisen naisen luontovalokuvanäyttely. Mukana on yksi teos 20 suomalaiselta, ruotsalaiselta ja norjalaiselta kuvaajalta. Näyttely todistaa, että upeita valokuvia syntyy yhtä lailla lähiluonnossa kuin kansallispuistojen kaltaisissa ikonisissa kohteissa ja yhtä lailla harrastajilta kuin ammattikuvaajilta.

60 Chicks and Wild Pics -näyttelyn ajatus syntyi Suomessa, luontovalokuvaajien BioFoto Finland -järjestössä. Järjestö toimii myös Norjassa ja Ruotsissa, ja sikäläiset naiset innostuivat oitis mahdollisuudesta järjestää ensimmäinen näin laaja pohjoismainen luontovalokuvanäyttely.

60 Chicks pirstoo stereotypiat

60 Chicks and Wild Pics -näyttely purkaa luontokuvauksen stereotypioita monella tasolla. Näyttelyn 60 naisesta suurin osa on harrastajaluontokuvaajia, mutta joukossa on myös ammattikuvaajia. Mukana on monella alalla työskenteleviä ihmisiä tutkijoista kampaajiin ja opettajista eräoppaisiin, ja osa on valokuvannut melkein koko ikänsä. Myös stereotypia parrakkaasta eränkävijä–luontokuvaajasta murtuu.

”Luontokuvaus on perinteisesti aika miesvaltainen ala, ja miehet ovat ehtineet kuvata ja verkostoitua paljon pidempään kuin naiset. Siksi on valtavan hienoa, että saimme rohkaistua tällaisen joukon taitavia naisia asettamaan luontokuvansa näytteille. Verkostoituminen ja usko omaan tekemiseen on erittäin tärkeää”, sanoo idean äiti ja yksi näyttelyn suomalaiskuvaajista Heidi Holmlund BioFoto Finlandista.

Miehet ovat ehtineet paitsi vakiinnuttaa asemansa luontokuvauksessa myös laajentaa kuvausreviiriään kaukaisempiin kohteisiin. Näyttely kuitenkin muistuttaa, että loistavia luontokuvia ei tarvitse hakea kaukaa vaan niitä löytyy aivan lähiluonnosta, paikoista, joihin arkielämä kuvaajan vie.

”Lähiluonto on yhtä arvokas kuvauskohde kuin eksoottiset luontoparatiisit. Näyttelyn valokuvat kumoavat ajatuksen, että ihmisen täytyisi viettää tuhansia tunteja erämaan piilokojussa ja tuntea digitaalisen valokuvauksen syvimmät salat, ennen kuin voi kutsua itseään luontovalokuvaajaksi”, sanoo Haltian näyttelypäällikkö Petri Ryöppy.

 Uhanalaisen luonnon dokumentointia ja toivon pilkahduksia

 Näyttelyn valokuvaajat valittiin kussakin maassa eri tavalla. Norjan BioFotolla on tuhatkunta jäsentä, joten osallistujat valittiin arpomalla. Ruotsissa mukaan otettiin 20 nopeinta ilmoittautujaa. Suomen BioFoto on pienin, ja osallistujia täytyi hieman kannustaa ja rohkaista mukaan. Arkailu oli turhaa, sillä kuvat ovat huippulaatuisia.

 Kukin valokuvaaja valitsi oman kuvansa. Ainoa kriteeri oli, että kuvan piti esitellä kuvaajan kotimaan luontoa. Monelle yhden kuvan valitseminen tuhansien joukosta oli vaikeaa.

”Kuvan valitseminen ei totisesti ollut helppoa. Päädyin lopulta kuvaan, joka kantoi viestiä, toivoa pimeyden keskellä. Olen ylpeä, että saan osallistua tähän ainutlaatuiseen pohjoismaiseen näyttelyyn”, sanoo Lotta Lund, yksi näyttelyn ruotsalaisista valokuvaajista.

 ”Mielestäni on tärkeää dokumentoida nykyluonnon monimuotoisuutta sekä omaamme että tulevia sukupolvia varten. Luontovalokuvauksella voin tehdä sitä ja lisätä samalla ihmisten tietoisuutta uhanalaisesta luonnosta. Toivon, että näyttely myös innostaa ihmisiä luontoon, sillä ihmiset, jotka oppivat rakastamaan luontoa, pitävät siitä huolta. Näillä perusteilla valitsin myös oman Metsän insinööri -näyttelykuvani”, kertoo norjalainen opettaja ja harrastajavalokuvaaja Anne-Lise Stangenes.

 Tunnelmia ja kohteita metsistä vuonoille

 Näyttelyn keskiöön nousee pohjoismainen lähiluonto eroineen ja yhtäläisyyksineen, sillä samojen leveysasteiden luonto nähdään 60 näkökulmasta – Suomen metsistä Norjan vuonoille. Yhdeksi teemaksi muodostuu pohjoismaisten naisten luontosuhde.

Kuvien sävy vaihtelee hauskasta tunnelmalliseen ja taiteelliseen. Joukossa mustavalkoisia ja värikuvia, meille tuttua ja uutta pohjoismaista luontoa. Valokuvien kehykset on tehty vanhan suomalaisen ladon lankuista. Ne tekevät kokonaisuudesta voimakkaan ja nostavat esiin kierrätysteemaa.

 Haltia tuo näyttelyn ensi kertaa suuren yleisön eteen

60 Chicks and Wild Pics -näyttely on ollut keväällä 2016 esillä luontovalokuvafestivaaleilla Norjassa ja Ruotsissa ja saanut siellä erinomaista palautetta. Suomen luontokeskus Haltia on ensimmäinen paikka, jossa se on esillä pidempään, oikeassa näyttelytilassa ja suuren yleisön saavutettavissa. Haltiassa on nähty vaivaa eritoten teosten ripustuksen ja valaistuksen suhteen. Valokuvat eivät ole esillä maittain vaan sopivina kokonaisuuksina esimerkiksi samankaltaisen aiheen tai näkökulman mukaan.

Näyttely avautuu 11.6.2016 ja jatkuu helmikuuhun 2017. Siihen liittyy Ihanat naiset retkellä -ulkoilupäivä lauantaina 18.6.2016. Tapahtumassa muutama näyttelyn valokuvaajista pitää naisille ja tytöille valokuvaustyöpajoja, joissa perehdytään lähiluonnon kuvaamiseen ja kameratekniikkaan.

Lisätietoja:Haltia, näyttelypäällikkö Petri Ryöppy, petri.ryoppy@metsa.fi, puh 0407531515,

Heidi Holmlund, heidiholmlund@hotmail.com

www.haltia.com

Vuoden Liikuntapaikka 2016 on Tampereen uintikeskus. Ylitarkastaja Mauri Peltovuori opetus- ja kulttuuriministeriöstä palkitsi kohteen perjantaina 10.6.2016 uintikeskuksessa järjestetyssä tilaisuudessa. Tunnustuksen ottivat vastaan Tampereen kaupungin liikuntajohtaja Pekka Paavola, liikuntapäällikkö Mikko Heinonen sekä tilaajapäällikkö Lauri Savisaari. Vuosittainen tunnustus jaettiin 12. kerran ja palkinnon lahjoitti Tampereen Messut Oy.  Ensi keväänä tunnustus jaetaan Sportec-messujen yhteydessä, jotka järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 16.–17.3.2017.

– Tampereen uintikeskus on erinomainen esimerkki siitä liikuntapaikkarakentamisen laadusta, jota Vuoden liikuntapaikka -palkinnolla halutaan nostaa esiin. Uintikeskus myös toteuttaa niitä valtion liikuntapaikkarakentamisen tukemisen linjauksia, joilla parhaiten edistetään kansalaisten aktiivista liikunnan harrastamista, kuvaa ylitarkastaja Mauri Peltovuori opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Monipuolisuus ja tarkka mitoitus mahdollistaa kovan käytön – kaupunkilaiset löysivät uinnin ilon

Tilojen monipuolisuuden ja huolellisen mitoituksen ansiosta Tampereen uintikeskuksessa voidaan yhdistää kunto- ja terveysliikunta, viihtyvyys sekä kilpa- ja huippu-urheilun vaatimukset. Uintikeskus soveltuu yhtä hyvin kaupunkilaisen päivittäiseen liikunnan harrastamiseen kuin kansainvälisten arvokilpailujen järjestämiseenkin. Kaupunkilaiset ovat uintikeskuksen valmistumisen jälkeen ottaneet tilojen uudistuneen ilmeen ja uudet tekniset ratkaisut omakseen, josta osoituksena ovat korkeat kävijäluvut. Seuraava askel uintikeskuksen kehittämisessä on maauimalan rakentaminen uintikeskuksen yhteyteen.

– Tampereen kaupunki on kunnostautunut liikuntapaikkarakentamisessa viime vuosina monella tavalla. Kaupunki on linjannut liikunnan olosuhteet yhdeksi merkittäväksi hyvinvoinnin edistämisen osatekijäksi. Uintikeskuksen perusparannus on esimerkki siitä, millaisia palveluita kaupunkilaisille parhaimmillaan voidaan tässä tarkoituksessa tarjota, toteaa Peltovuori.

Perusparannus monipuolisti allaskäytön – samalla uudistettiin sisäänpääsyjärjestelmä

Tampereen uintikeskuksessa on yksi kahdeksanratainen 50 metrin allas, joka voidaan jakaa kahteen 25 metrin altaaseen. Uintia ja muuta vesiliikuntaa varten keskuksessa on myös opetusallas, lastenallas, kylmäallas, kuusiratainen 25 metrin harjoitusallas sekä hyppyallas. Kuntoilua ja voimaharjoittelua varten keskuksessa on myös valoisa ja tilava kuntosali, jossa voi kuntoilla moderneilla kuntoilulaitteilla. Erityisesti keskuksessa on kiinnitetty huomiota ratkaisuihin, joilla liikkumisen esteettömyys on voitu järjestää.

Uintikeskuksessa tehtiin laaja perusparannus 2013–2015 ja samalla myös sisäänpääsyjärjestelmä uusittiin nykyaikaiseksi rannekejärjestelmäksi. Uudet altaat ovat sekä kilpa- että kuntouimarien käytössä ja harjoitusallas on suunniteltu niin, että sitä voidaan käyttää myös vesijumppa-altaana. Hyppyallas taas toimii tarvittaessa uppopallokenttänä ja on mitoiltaan kansainvälisiin uppopallo-otteluihin sopiva.

– Uimahallit soveltuvat kaikille väestöryhmille, toteuttavat tasa-arvonäkökulmaa liikuntapalvelujen saatavuudesta ja niissä voidaan huomioida liikkumisen esteettömyys. Näistä syistä hallien perusparannuksille ja uusien hallien rakentamiselle on myönnetty korotettua valtionavustusta. Tampereen uintikeskuksen perusparannukseen opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi miljoonan euron valtionavustuksen. Ratkaisut, joita Tampereen uintikeskuksen perusparannuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tehty, vastaavat kaikilta osin korotetun valtionavustuksen perusteita, Peltovuori summaa.

Vuoden Liikuntapaikan valitsevat vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueella toimivat liikuntapaikkarakentamisen virkamiehet yhdessä aluehallintovirastojen liikuntatoimesta vastaavien viranhaltijoiden kanssa. Kohteen tulee olla valmistunut tai peruskorjattu palkitsemista edeltäneen parin vuoden aikana, jolloin sen käytöstä ja toiminnallisuudesta on saatu kokemuksia. Palkinnolla halutaan nostaa esille erikoisosaamista vaativan liikuntapaikkarakentamisen merkitystä, arvoa ja tietoisuutta ja se on samalla tunnustus kohteiden rakennuttajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja ylläpitäjien osaamiselle. Vuoden Liikuntapaikka -kiertopalkinnon ja kohteeseen jäävän pienoismallin lahjoittaa Tampereen Messut Oy.

Aiemmin palkitut: Joensuu Areena (2005), Kemiön Amospuisto (2006), Ylöjärven Liikuntakeskus (2007), Lahden kaupungin koordinoima Ylimaakunnallinen ulkoilu- ja luontomatkailuhanke (2008), Vantaan Energia Areena (2009), Kuopion kaupungin lähiliikuntapaikkaverkosto (2010), Oulun Hovinsuon skeittipuisto (2011), Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahalli (2012), Espoon Honkahalli (2013), Harjavallan liikunta- ja uimahalli (2014), Kontiolahden Ampumahiihtokeskus (2015). Vuoden Liikuntapaikka 2017 palkitaan Sportec-messuilla 16.–17.3.2017, www.sggf.fi.

LISÄTIEDOT: www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/liikuntapaikat/sisaliikuntapaikat/uimahallit.html
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Mauri Peltovuori, ylitarkastaja, p. 029 533 0254, mauri.peltovuori@minedu.fi
Tampereen Messut Oy: Tanja Järvensivu, tapahtuma- ja viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133 tai
Jenna Antila, tiedottaja, p. 040 172 1188, etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi

Tiedote
10.6.2016

Adobe Stock Apparel SS16 on vaatemallisto, joka juhlistaa kaikkein rakastetuimpia ja vihatuimpia kuvapankkikuvia. Vaatemalliston kuvista löytyvät esimerkiksi vihersalaattia syövä naurava nainen ja toisiaan kättelevät liikekumppanit. Malliston avulla Adobe haluaa rohkaista luovia ihmisiä luopumaan lopullisesti vanhanaikaisista työtavoista ripustamalla kliseiset kuvat henkariin.

Muistatko ajan, jolloin kuvapankit olivat täynnä kliseisiä kuvia ja oikean kuvan etsimiseen meni todella kauan aikaa? Adobe muistaa sen myös ja sen vuoksi on otettu käyttöön Adobe Stock, josta löytyy yli 50 miljoonaa valokuvaa, piirrosta, grafiikkaa ja videota, joita voi käyttää Photoshopilla, Illustratorilla ja muilla Creative Cloud -ohjelmilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelijat ja graafikot voivat käyttää vähemmän aikaa oikean kuvan etsimiseen ja enemmän aikaa luovaan työhön.

Adobe Stock -kuvapankin kunniaksi syntyi Adobe Stock Apparel Summer Spring 2016 Collection, joka vie meidät ajassa taaksepäin, ja antaa nostalgisen ja humoristisen takauman kuvapankkikuvien historiaan. Vaatemallistoa on saatavilla vain rajoitettu erä suunnittelijoille, eikä mallistoa ole saatavilla myymälöistä kuluttajille.

”Adobe Stock -malliston vaatteet ovat humoristinen välienselvittely kliseisten kuvapankkikuvien kanssa, jotka löytyivät lukuisista markkinointimateriaaleista 90-luvulla. Niiden myötä voi heittää tyylikkäät jäähyväiset kliseisille kuville”, kertoo Klara Lundquist, Adoben Pohjoismaiden markkinointijohtaja.

Adobe Stock säästää aikaa kuvien etsimisestä

Oikean kuvan etsiminen voi olla työlästä ja aikaa vievää. Nykyään kuvia löytyy lukemattomista paikoista, joten luovan alan ihmiset joutuvat käyttämään arvokasta työaikaa oikeanlaisen kuvituksen etsimiseen. Kiitos parannellun hakutoiminnon, Adobe Stock vähentää kuvien etsimiseen kuluvaa aikaa 90 prosenttia (lähde: Pfeiffer Consultingin ”Boosting Design Efficiency Through Integration” -selvitys vuodelta 2016).

Tutustu Adobe Stock Apparel Summer Spring 2016 -mallistoon: https://spark.adobe.com/page/H0kit/

Lisätietoja antavat:

Adobe Systems Nordic
Jes Schyum
+45 26 70 46 70
jes.schyum@adobe.com

Hill+Knowlton Strategies
Anitta Pirnes
+358 40 486 9436
anitta.pirnes@hkstrategies.com

Samsung Galaxy S7 -tuoteperhe täydentyy Pink Gold -malleilla, joiden myynti alkaa tänään. Samalla Gear 360 -kameran myyntin alkaa Suomessa.

Espoo 10.6.2016 – Barcelonassa esitelty Galaxy S7 ja Galaxy S7 ovat nyt saatavana Pink Gold -värisenä. Pinkinkultaisilla kuorilla varustettejun uutuusmallien myynti alkaa tänään Suomessa. Barcelonan Unpackedissa esiteltiin myös täysin uusi tuote, Samsung Gear 360. Kyseessä on kamera, joka pystyy 360 asteen still- ja videokuvaukseen. Saumattomasti yhdessä älypuhelimen kanssa toimivan uutuuden myynti alkaa myös tänään.

Galaxy S7 Pink Gold -suositushinta: 749 euroa

Galaxy S7 edge Pink Gold -suositushinta: 849 euroa

Gear 360 -suositushinta: 399 euroa.                                      

Lisätietoa ja tekniset tiedot Galaxy S7 -malleista ja Gear 360 -kamerasta.

Kuluttajakysymykset: Samsungin asiakastuki, 030 6227 515

Lisätiedot ja testilaitteet: Lasse Pulkkinen, OSG Viestintä, lasse.pulkkinen@osg.fi, p. 0400 630 049

Kuvapyynnöt: samsungpr@osg.fi

Lehdistötiedotteet ja kuva-arkisto verkossa: www.samsung.fi ja valitse uutiset.

Haluatko Samsungin lehdistötiedotteita tai kokeilla uusia tuotteita? Ilmoittaudu lähetyslistalle osoitteeseen samsungpr@osg.fi

EU:n sisäasiainministereistä koostuva ministerineuvosto päätti tänään pitkään kiistellystä ampuma-asedirektiivistä. Direktiivi tuo monelta osin muutoksia ja kiristyksiä EU-maiden aselainsäädäntöön. Komission alkuperäisestä esityksestä poiketen direktiiviin on kuitenkin tullut huomattavasti tarkennuksia ja poikkeuksia, jotka mahdollistavat laajan ampumaharrastuksen jatkumisen Suomessa. Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola on tyytyväinen neuvottelijoiden työhön vaikeassa tilanteessa.

- Suomen kynnyskysymys asiassa oli reserviläisten ampumatoiminnan turvaaminen. Siinä onnistuttiin hyvin. Eduskunta oli yli puoluerajojen asiassa yksimielinen. Ministerimme ja virkamiehemme olivat aktiivisesti vaikuttamassa esityksen lopputulokseen ja ovat neuvotelleet ratkaisun, joka mahdollistaa reserviläiskiväärien käytön jatkossakin vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä ja -koulutuksessa. Kiitos hyvästä työstä erityisesti sisäministeri Petteri Orpolle, puolustusministeri Jussi Niinistölle ja pääministeri Juha Sipilälle sekä heidän esikunnilleen.

Edessä on kuitenkin vielä kaksi merkittävää päätöstä. Ensiksi Euroopan Parlamentin on hyväksyttävä direktiiviehdotus omassa käsittelyssään. Tämän jälkeen direktiivin toimeenpano siirtyy jäsenmaihin niiden kansalliseen lainsäädäntöön sovellettavaksi. Jälkimmäinen on Suomessa reserviläisten kannalta keskeisin asia.

- Jo valmiiksi erittäin kireän aselainsäädäntömme johdosta muutokset tulevat olemaan Suomessa pääsääntöisesti pieniä. Reserviläisliitto edellyttää, että kansallinen aselainsäädäntömme on jatkossakin tarkoituksenmukaista eikä ylimääräistä sääntelyä tule. Maanpuolustustahto on Suomessa vahvaa ja ampumataito on reserviläisen ehkä keskeisin toiminnallinen kyky. Meidän on huolehdittava maanpuolustuskyvyn säilymisestä kaikin mahdollisin keinoin ja turvattava se, että ampumataitoa voidaan jatkossakin ylläpitää reserviläiskivääreillä eri puolilla Suomea.

Lisätietoja puheenjohtaja Mikko Savola, puh 040 5758 498

Sportyfeel Finntriathlon Vanajanlinna avasi kesän Finntriatlon-kisakauden. Miesten pikamatkan yleisen sarjan nopein oli Turun Urheiluliiton Henrik Goesch ja naisten parasta vauhtia piti TriathlonSuomen Anni Antikainen.

Finntriathlon-kauden avaus kilpailtiin Vanajanlinnan upeilla reiteillä lauantaina. Kolmessa eri lähdössä matkaan starttasi 453 kilpailijaa. Pikamatkalla uitiin 750 metriä, pyöräiltiin 20 kilometriä ja juostiin 5 kilometriä. Miesten yleisen sarjan nopein oli Turun Urheiluliiton Henrik Goesch loppuajalla 59.34. Goesch lähti uinnissa omille teilleen ja johti kilpailua startista maaliin.
- Kaikki meni hyvin ja odotusten mukaisesti. Kaikki lajit sujuivat mukavasti. Oma tähtäin on olympiamatkalle, joten nämä lyhyemmät matkat sopivat minulle hyvin, Goesch kommentoi.
Toiseksi sijoittui Koiviston Iskun Jarmo Rissanen, joka jäi voittajalle minuutin ja 21 sekuntia. Kolmanneksi kiirehti TriathlonSuomen Joona Tuikka.

Antikainen naisten nopein

Naisten kilpailun voitto ratkesi vasta juoksuosuudella. TriathlonSuomen Anni Antikainen pudotti juoksun alussa kannastaan Triathlon Club Heinolan Mira Leskinen, joka sijoittui lopulta kolmanneksi. Toiseksi nousi Kutu Triathlonin Heidi Hyvärinen. Antikaisen loppuaika oli 1.07,39. Hyvärinen jäi voittajalle 46 sekuntia.
- Uinti meni hyvin, avovesiuinti on kulkenut tänä keväänä hyvin. Pyöräily ei tuntunut vahvalta, mutta kulki ihan ok, kun muutaman kilometrin ajon jälkeen lämpeni. Juoksu oli perushyvä veto, jaksoin painaa hyvin, Antikainen sanoi.

453 osallistujaa mukana

Finntriathlon Vanajanlinna järjestettiin nyt kolmannen kerran. Loppuunmyyty kilpailu keräsi yhteensä 453 osallistujaa.
- Päivä sujui kaiken kaikkiaan hienosti ja sääkin oli lopulta siedettävä. Kilpailijoilta saatiin hyvää palautetta reiteistä ja järjestelyistä, tapahtumapäällikkö Juuso Kutvonen sanoi.
Seuraava Finntriathlon-kilpailu käydään heinäkuun alussa Vierumäellä.

Täydelliset tulokset löytyvät osoitteesta: www.finnresults.fi

Kesän aikana järjestetään viisi kaikkiaan Sportyfeel Finntriathlon-tapahtumaa. Ne keräävät yli 3500 erillistä osallistujaa.

Sportyfeel Finntriathlon-tapahtumat kaudella 2016: 11.6. Vanajanlinna, 2.7. Vierumäki, 15.-16.7. Joroinen, 30.7. Levi, 6.8. Tahko

Mediayhteydet, kuvapyynnöt:
Kalle Kotiranta, 040 502 2786, kalle.kotiranta@fitra.fi

Lisätietoja:
www.finntriathlon.fi, www.yhteisounelmille.fi

Tapahtumapäällikkö Juuso Kutvonen, 040 550 4996 juuso.kutvonen@finntriathlon.fi

Kemin Sisäsatamassa juhlittiin kesän avajaisia

Kemin kauniissa Sisäsatamassa vietettiin tänään kesän virallisia aloitusjuhia. Rantaravintolat ja kahvilat ovat avanneet ovensa jo toukokuun puolella, mutta Kemin lukuisista kesätapahtumista yksi pidettiin tänään, kun Sisäsataman kesän avajaisia juhlittiin. Samalla avattiin Joulupukin Satamakonttori. Aamulla keli oli pilvinen ja vettäkin ripotteli, kun Joulupukkia odotettiin saapuvaksi perinteisellä Jähti-aluksella satamaan. Joukko lapsia kerääntyi odottelemaan Joulupukin saapumista ja juuri, kun Jähti ilmestyi näkyviin Selkäsaaren edustalla, sade väistyi ja aurinko lämmitti säteillään. 

"Kyllä jännittää, tätä on odotettu!" totesivat lapset seuratessaan Joulupukin saapumista Jähtilaivan kannella. Joulupukki huiskutteli innokkaille odottelijoille Jähdin kannelta ja totesi olevansa erittäin iloinen saapuessaan Kemiin pitkästä aikaa. Joulupukki kertoi olevansa erittäin innostunut uudesta Satamakonttorista ja tyytyväinen sekä konttorin sijaintiin, että tunnelmaan. Joulupukki ohjasi myös alusta kapteeni Olli Ahosen ohjeita noudattaen.

Kemi - Joulupukin virallinen satama, vastaanottaa myös valtameriristeilijöitä

Kemin LumiLinnan muuttaessa uuteen paikkaan entinen LinnanAitta muuntautui Joulupukin Satamakonttoriksi. Kemin Sisäsatamassa Meripuiston laidalla sijaitseva vanha puinen aittarakennus sopii Joulupukin konttoriksi varsin hienosti. Uusi matkailijoille suunnattu vierailukohde on Kemin Matkailun operoima ja konsepti toteutetaan yhteistyössä Joulupukin ja Joulupukkisäätiön kanssa. "Joulupukin Satamakonttori on Joulupukin virallinen kumppani jakaen samat tavoitteet ja arvot Joulupukkisäätiön kanssa. Yhdessä ylläpidämme maailmanlaajuista mielikuvaa Suomesta oikeana joulupukin kotimaana." kommentoi Petri Paarnio, Santa Claus Licensing Oy:stä. 

"Haluamme kehittää Kemin matkailua ympärivuotiseksi ja nostaa kesän talvimatkailun rinnalle. Olemme innoissamme siitä, että saamme jatkaa ja olla osana loistavaa brändityötä, mitä Suomessa ja Rovaniemellä on tehty jo pitkään. Kemi sopii merellisyytensä ansiosta hyvin paikaksi, jossa Joulupukki käy vierailemassa Satamakonttorissa aika ajoin kotikulmiltaan. Kemin kaupunki on rekisteröinyt Joulupukin sataman jo vuonna 2005 ja nyt luonnollisena jatkumona Joulupukki perustaa virallisen Satamakonttorinsa Kemiin, " toteaa Kemin Matkailun tiedottaja Noora Barria. Loistava sijainti on Kemin sisäsatamassa, jossa ollaan meren äärellä lähellä huvivenesatamia ja kaupungin keskustan palveluita, mutta myös lähellä Ajoksen satamaa, jossa voi vierailla myös kesäaikana Jäänmurtaja Sampolla. Ensi tiistaina sinne saapuu myös valtameriristeilijä ja Joulupukki on tietenkin konttorissaan vastaanottamassa vieraita Saksasta. 

Satamakonttorissa on Joulu joka päivä

Lisätietoja: Noora Barria, Tiedottaja, Kemin Matkailu Oy 040 149 6306, noora@visitkemi.fi

Euroopassa on kymmenittäin toinen toistaan kiehtovampia vaellusreittejä. Nettimatkatoimisto Ebookersin markkinointipäällikön Leif Neuvosen mukaan alkukesä on vaeltajan parasta aikaa.

“Useimpiin eurooppalaisiin vaelluskohteisiin kannattaa matkustaa alkukesästä, jolloin majoitusmahdollisuuksia on parhaiten tarjolla. Vuoristomajat ja leirintäalueet saattavat sulkea ovensa kesäkauden jälkeen ja toisaalta elokuussa voi reiteillä olla vaeltajia ruuhkaksi asti”, Neuvonen sanoo.

Myös kelit suosivat alkukesän vaeltelua. Korkeiltakin reiteiltä lumet ovat jo sulaneet, mutta aurinko ei vielä porota läkähdyttävästi. Neuvosen mukaan vaeltaminen on aktiivilomailun kestosuosikki, koska se soveltuu lähes kaikille eikä vaadi kallista kalustoa.

“Valtaosalla eurooppalaisista vaellusreiteistä voi näin alkukesästä vaeltaa käytännössä päivärepun turvin, ruoka ja majoitus järjestyy matkan varrelta”, Neuvonen sanoo

Toki vaellusreitin vaikeustasoa nostamalla myös varusteet ja valmistautuminen on syytä sovittaa haasteen mukaiseksi. Reittien kirjo on kuitenkin valtava ja jokainen löytää varmasti omansa.

“Santiago de Compostelan reitti Espanjassa on tunnettu esimerkki säätakauksella varustetusta vaivattomasta vaelluksesta, jonka varrelta löytyy kaikki palvelut, mutta tunnelma ja maisema on silti ikimuistoinen”, Neuvonen sanoo.

“Toinen äärilaita voisi olla vaikkapa Länsi-Euroopan korkeimmalta vuorelta Mont Blancilta Ranskasta Sveitsin Matterhornille kulkeva Haute Route -vaellusreitti. Siinä ylitetään jäätiköitä, käytetään turvaköysiä ja kivutaan pitkin tikapuita, mutta tarvittavat taidot opitaan kuitenkin matkan varrella”, Neuvonen jatkaa.

Ebookers koosti listan Euroopan unohtumattomimmista vaellusreiteistä.

Euroopan unohtumattomat vaellusreitit

1. Slovenian Mountain Trail

Euroopan vanhin virkistyskäyttöön suunniteltu vaellusreitti kulkee Slovenian vuoristoa pitkin Mariborista viiniköynnösten peittämille rinteille ja Adrianmeren rannalle Ankaraan. Kaksi viidesosaa Sloveniasta on metsän peitossa ja maisema vaihtelee alppiniityistä Välimeren macchiaan. Erinomaisesti merkitty reitti, jonka varrella runsaat 50 majapaikkaa. Bonuksena leimojen kerääminen!

2. Laugavegur, Islanti

Laugavegur on vain 55 kilometriä pitkä vaellus, joka on kuuluisa luonnon erikoislaatuisuudesta ja maiseman vaihtelevuudesta. Reitti kulkee Landmannalaugarin kuumilta lähteiltä Pórsmörkin jäätikkösolaan. Aktiivisia tulivuoria, hobittilaaksoja. Mikä-Mikä-Maa! Reitin varrella sijaitsevat kuusi majaa tekee vaelluksen ja varustautumisen helpoksi.

3. West Highland Way, Skotlanti

Vaakasuoraa sateen räimettä ja auringon pimentäviä mäkäräisparvia, mutta myös ah niin ihania ylämaan aukeita, merenrannan vuonoja, ajatuksia tuulettavaa raikkauta ja seikkailuromantiikkaa. Vaatteita on hyvä kuivatella takkatulen ääressä viski kädessä mietteliäästi murahdellen. Skotlanti: Love it or leave it.

4. Durmitor, Montenegro

Unescon maailmanperintölistalla komeilevan Durmitorin kansallispuiston ykkösnähtävyys on Yhdysvaltain Grand Canyonin jälkeen maailman toiseksi syvin rotkolaakso: Tara. Kansallispuistossa sijaitsee myös Ledena pecina -jääluola ja kuvankaunis Mustajärvi. Virveli ja trangia mukaan! Durmitorin vesistöt kuhisevat muun muassa tonavanjokilohia, purotaimenia, nieriöitä ja harjuksia.

5. Paanajärvi, Venäjä

Suomalaisille kokolailla tuntematonta maastoa ovat Karjalan kansallispuistot, joiden kaltaista koskematonta luontoa Suomesta on vaikea löytää. Rajan takana Oulangan kansallispuiston kyljessä eläimistö ja kasvisto on runsasta ja maisemat erinomaiset. Puiston patoamattomissa joissa on paljon koskia ja melkoisia vesiputouksia. Vesistöissä on paljon arvokalaa.

                                                                                                                                                                                                   Lähde: ebookers

Tutkittu juttu - puistot, viherympäristöt ja luonto parantavat. Viherympäristöjen vaikutukset terveyteen ovat sekä fyysisiä että henkisiä. Mutta miten käy tärkeille henkirei’illemme tiivistyvässä kaupunkirakenteessa? Onko meillä riittävästi tilaa viherympäristöille ja luontokokemuksille ja ovatko ne riittävän helposti saavutettavissa? Entä, mikä painaa eniten vaakakupissa kaupunkia suunniteltaessa? Onko helpompi määrätä mielen ja kehon pahoinvointiin pilleri kuin tarjota riittävästi viheralueita lähellä asuin- ja elinympäristöjä? Miksi viheralueet ovat niin tärkeitä ihmisille rakennetussa ympäristössä?

Jokakesäinen SuomiAreena kerää Poriin keskustelujen ääreen sankoin joukoin kuulijoita. Porissa sijaitsee yksi Suomen kahdeksasta kansallisesta kaupunkipuistosta. Kansalliset kaupunkipuistot ovat laajoja yhtenäisiä viheralueita, joilla on kansallisesti merkittävät luonto- ja kulttuuriarvot. Samalla ne toimivat tärkeinä jokapäiväisinä arkiympäristöinä kaupunkilaisille.

Valtakunnallista Vihervuotta juhlistaakseen Porin kaupunki järjestää yhdessä Viherympäristöliiton kanssa keskustelun viherympäristöjen merkityksestä. Keskustelijat ovat oman alansa huippuja Suomessa. Perjantaina 15.7.2016 klo 13 SuomiAreenan Pori-pihassa (Valtakatu 11) ovat keskustelemassa emeritusprofessori Tari Haahtela Helsingin yliopistosta, maisemantutkimuksen professori Maunu Häyrynen Turun yliopistosta, professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta, puheenjohtaja/europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Viherympäristöliitto ry/Kokoomus, Suomen maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja maisema-arkkitehti Emilia Weckman. Juontajana toimii Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

Vihervuosi on ympäristöministeriön nimeämä valtakunnallinen teemavuosi, jonka tavoitteena on herättää yksittäiset ihmiset, järjestöt, kunnat ja yritykset toimimaan paremman ja viihtyisämmän elinympäristön puolesta. Vihervuoden pääteemana on kestävä suomalainen maisema. Lisää tietoa teemavuodesta ja tapahtumista osoitteessa www.vihervuosi.fi.

Lisätiedot:

Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry, seppo.narhi@vyl.fi, 0400 419085
Tiia Naskali, projektisihteeri, Viherympäristöliitto ry, tiia.naskali@vyl.fi, 050 4381860
Heli Nukki, projektipäällikkö, Porin kansallinen kaupunkipuisto, heli.nukki@pori.fi, 044 701 1976

www.vihervuosi.fi
www.vyl.fi
www.pori.fi
http://www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu/porinkansallinenkaupunkipuisto.html
http://suomiareena.fi/

Kuva: Kaupunkikeskustan viheralueet ovat tärkeitä. Kuvassa Porin kansallisen kaupunkipuiston vihreä keidas, Kirjurinluoto". Kuva Heli Nukki 

Vakuuttava.fi on oululaisen startup-yritys Reweb Oy:n kehittämä palvelu vakuutusten kilpailuttamiseen. Verkkopohjaisen palvelun avulla kuluttaja rakentaa itselleen yksityiskohtaisen ja kattavan yhteenvedon, jolla hän voi kilpailuttaa haluamansa vakuutusyhtiöt. Sähköinen yhteenveto sisältää olennaisimmat vakuutustarjoukseen tarvittavat tiedot, joten vakuutusyhtiön on helppo tehdä tarjous asiakkaalle juuri tämän toivomassa laajuudessa. 

– Merkittävin etu Vakuuttava.fi:ssä on se, että asiakkaan ei tarvitse ilmoittaa tietoja useaan kertaan moneen eri paikkaan. Se säästää aikaa ja ennen kaikkea vaivaa, kertoo Jerry Keisala Reweb Oy:stä.

Vakuuttava.fi toimittaa asiakkaan yhteenvedon suoraan ensimmäisenä mukaan lähteneisiin vakuutusyhtiöihin: Folksamiin, Pohjantähteen sekä Turvaan. Muihin vakuutusyhtiöihin asiakas voi lähettää sähköisen yhteenvedon itse. Tavoitteena on saada kaikki vakuutusyhtiöt mukaan mahdollisimman pian, jotta asiakkaan ei tarvitse toimittaa niihin erikseen yhteenvetoa. Sähköinen yhteenveto kannattaa toimittaa myös nykyiseen vakuutusyhtiöön, jolloin se voi halutessaan vielä reagoida tilanteeseen ja tarkistaa asiakkaan vakuutusmaksuja.

Vakuutukset ovat merkittävä kuluerä

Kuluttajat pitävät yleisesti vakuutusten kilpailuttamista haastavana. Vakuutusyhtiöiden käyttämät termit ja vakuutusten sisällöt poikkeavat toisistaan, mikä hämmentää kuluttajia niin, että kilpailutus jää monelta tekemättä. Vakuutusmaksut ovat merkittävä osa kotitalouksien kulurakennetta, joten vakuutusten kilpailuttaminen voi tuoda tuntuvia säästöjä.

Vakuutusyhtiöiden uusasiakashankintaa tehdään usein tarjouskampanjoiden avulla. Niiden hyöty jää asiakkaalle yleensä yhden vakuutuskauden mittaiseksi, ja indeksikorotukset nostavat vuosi vuodelta passiivisen asiakkaan vakuutusmaksuja. 

– Suositeltavaa olisi kilpailuttaa vakuutukset vuosittain, jotta niiden hinnoittelu säilyisi kilpailukykyisenä, opastaa Keisala. 

Suuret vakuutusyhtiöt varpaillaan

Vakuuttava.fi helpottaa vakuutusten kilpailuttamista ja muuttaa samalla vakuuttamiskentän toimintaa merkittävästi. 

– Suurimmat vakuutusyhtiöt ovat palvelumme kanssa ymmärrettävästi varpaillaan, koska heillä on eniten puolustettavaa ja ”nukkuvia” asiakkaita. Vakuuttava.fi ajaa tässä kuviossa kuluttajan asiaa. Haluamme tehdä vakuutusalasta kuluttajaystävällisemmän, taustoittaa Keisala. 

Suomessa toimii kahdeksan vakuutusyhtiötä, joista kolmen suurimman hallussa on noin 80 prosenttia vakuutusmarkkinoista. Vakuuttava.fi asettaa kaikki vakuutusyhtiöt samalle viivalle ja avaa markkinoita kuluttajan eduksi.

Lisätietoja:

Reweb Oy
Jerry Keisala
toimitusjohtaja
p. 044 238 44 82
jerry.keisala@vakuuttava.fi

TURPPI-RYHMÄ / TURPPI LEIKIT 82-83 / 15.6.–4.9.2016

EMMA - Espoon modernin taiteen museo tuo esille Suomen ensimmäisen performanssivideoteoksen osana 15.6. avautuvaa Turppi-ryhmän näyttelyä. Video- ja performanssitaiteen pioneereina tunnetun Turppi-ryhmän Turppi Leikit 82-83 -näyttely esittelee 1982-83 vaikuttaneen taiteilijaryhmän videoita, valokuvadokumentteja, maataideteoksen sekä kirjallista dokumenttiaineistoa. Näyttely on esillä EMMAn Areena-tilassa 4.9.2016 asti.

Näyttely sijoittuu EMMAn näyttelytoiminnassa osaksi suomalaisen nykytaiteen varhaisten ilmiöiden kokonaisuutta. Rituaaleista ja ritualistisista tiloista kiinnostuneen Turppi-ryhmän toiminta oli omalta osaltaan avaamassa tietä Suomen nykytaiteelle. Ryhmä yhdisti nykytaiteelle ominaisesti taiteen eri lajeja ja toteutti ympäristötaideteoksia, tilateoksia, performansseja ja videoteoksia.

Turppi-ryhmä perustettiin Lehtimäellä vuonna 1982 pidetyssä symposiumissa Experimental Environmental III, jonne joukko pohjoismaisia taiteilijoita kokoontui toteuttamaan ympäristötaideteoksia. Symposium oli ensimmäinen Suomessa järjestetty kokeellisen ympäristön ympäristötaidetapahtuma. Turppi-ryhmän perustivat Taideakatemian koulun opiskelijat Marikki Hakola (s. 1960), Lea Kantonen (s.1956), Jarmo Vellonen (s. 1958) ja teatterikriitikko Pekka Kantonen (s.1955).

Ryhmän kiinnostus kohdistui luontoympäristöön, ihmisen suhteeseen luonnon materiaalisuuteen ja ihmisen keholliseen kokemusmaailmaan. Lehtimäen symposiumin aikana Turppi-ryhmä toteutti useita maataideteoksia, joista EMMAssa nähdään Lehtimäen hiekkakuopalla syntynyt ympäristö-performanssivideo Earth Contacts (1982, 30 min) ja valokuvadokumentaatiot ympäristöteoksista Lepopaikka ja Muurahaiskuningatar. Lehtimäellä ryhmä käytti ensimmäistä kertaa taltioimisvälineenä videokameraa: video Earth Contacts on Suomen ensimmäinen performanssivideoteos. EMMA on osallistunut näyttelyssä esillä olevien teosten digitointiin ja restaurointiin.

Ennen Turppi-ryhmän perustamista Lea Kantonen ja Marikki Hakola, jotka olivat kumpikin kiinnostuneita tanssista, liikekielestä ja kontakti-improvisaatiosta, tekivät Ateneumissa pidetyn Taideakatemian koulun kevätnäyttelyyn 1982 Välitila installaation ja performanssin, josta EMMAn näyttelyssä on valokuvadokumentteja. Teos toteutettiin keholla ja käsillä maalaten mustavalkoraidallisessa pimennetyssä tilassa, jota valaisi UV-valo. Samaan aikaan Ateneumin kellarissa oli esillä Jarmo Vellosen hiekasta, vedestä ja kivestä rakentunut installaatio, joka toimi alkusysäyksenä Lehtimäellä toteutetulle Lepopaikka-maataideteokselle. EMMAn näyttelyssä tästä on esillä toisinto, Lepopaikka II.

Toinen EMMAssa nähtävä video Deadline (1983, 17 min) kuvattiin Katajanokalla Merikasarmin tiloissa, jotka toimivat Taideakatemian maalauksen opiskelijoiden työtiloina. Uusiutuvaa luontoa ja urbaania kasvun ideologiaa - kahta erilaista maailmankuvaa - pohtiva teos kuvattiin Merikasarmin vanhalla teloituspihalla sekä sen sisätiloihin rakennetussa Kasvihuone-installaatiossa. Martti Kukkonen (s. 1958) liittyi tässä vaiheessa ryhmään ja esiintyy videon teloituspihakohtauksessa.

Syvyyssukellus ihmisen minuuteen, eettisyys, yhteiskunnallinen vastuu ja kehollisuus leimaavat Turppi-ryhmän lyhyttä, mutta tuotteliasta toimintaa. Ryhmä hajosi sen jäsenten kiinnostuksen kohdistuessa opintojen päättymisen myötä eri suuntiin. Turppi-ryhmän taiteilijoiden taiteellisessa työskentelyssä on kuitenkin edelleen nähtävissä ryhmän olemassaolon aikana ”syntyneitä ja kehittyneitä sisällöllisiä, filosofisia ja esteettisiä lähtökohtia.” (Pekka Kantonen ja Marikki Hakola, Turppi leikit 82-83, näyttelyesite, EMMA, 2016). Näyttelyn valokuvat on vedostanut Sakari Viika.

Kuvamateriaali: http://bit.ly/Turppi_Group
salasana: emmamuseum

Linkit:

http://www.emma.museum/turppiryhma
http://www.kroma.fi/productions/turppi/
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/26/turppi-ryhman-taidegalleriana-oli-hylatty-hiekkakuoppa
https://www.facebook.com/TurppiGroup/

Lisätietoja:

Päivi Talasmaa, näyttelyintendentti, EMMA
paivi.talasmaa@emma.museum, +358 50 511 4206

Marikki Hakola, mediataiteilija, Kroma
marikki@kroma.fi, +358 (0)40 546 4165

Pekka Kantonen, kuvataiteilija
pekka.kantonen@uniarts.fi, +358 (0)40 562 0751

TURPPI GROUP / TURPPI GAMES 82-83 / 15^th June-4^th September 2016

EMMA – Espoo Museum of Modern Art is to highlight the first ever piece of Finnish performance art video as part of the Turppi Group exhibition, which opens this Wednesday the 15^th of June. Known as pioneers of video and performance art, the Turppi Group has received a solo exhibition entitled Turppi Games 82-83, presenting videos, documentary photographs, land art pieces and written documentation on the influential group of artists that was active during 1982 and 1983. The exhibition will run in EMMA’s Areena space until 4^th September 2016.

Turppi Games 82-83 is part of EMMA’s exhibition programme focusing on the early phenomena of contemporary art history. Stemming from an intrigue in rituals and ritualistic spaces, the activities of the Turppi Group in their own right paved the way for Finnish contemporary art. As is distinctive of contemporary art, the group combined various art forms to create environmental artworks, land art, installations, performance pieces and video artworks.

The Turppi Group was founded in 1982 at the Experimental Environment III Symposium in Lehtimäki, where a group of Nordic artists gathered together to realise environmental and land art pieces. The symposium was the first of its kind arranged in Finland, an environmental art event in an experimental environment itself. The Turppi Group was founded by Finnish Academy of Fine Arts students Marikki Hakola (b. 1960), Lea Kantonen (b. 1956), Jarmo Vellonen (b. 1958) and theatre critic Pekka Kantonen (b. 1955).

The group’s interests were in the natural environment, in our relationship to the materiality of nature and a person’s sensory world of experience. The Turppi Group realised several land artworks during the Lehtimäki symposioum, of which the environmental performance art video Earth Contacts (1982, 30 min) shot in the Lehtimäki sandpit, as well as the documentary photography series behind environmental artworks Resting Place and Ant Queen will all be seen at EMMA. Lehtimäki also marked the first time the Turppi Group used a video camera to record their work. This resulted in Earth Contacts, the first piece of Finnish performance art video. EMMA has been involved in the digitising and restoration of the works seen in the exhibition.

Prior to founding the Turppi Group, its members Lea Kantonen and Marikki Hakola were both interested in dance, corporeal movement and contact improvisation. In 1982 they had created the installation and performance Intermediate Space in the Ateneum Art Museum, as part of the spring exhibition for the Finnish Academy of Fine Arts. A documentary photography series on Intermediate Space is part of the exhibition at EMMA. The installation consisted of a dark space lit only by a UV light, which the performers painted with black and white stripes using their hands and bodies. At the same time, a work by Jarmo Vellonen was also being exhibited in the cellar of the Ateneum Art Museum. Vellonen’s installation was comprised of sand, water and stone, and it acted as the precursor to the land artwork Resting Place, which the Turppi Group created at Lehtimäki. The exhibition at EMMA includes a replica entitled Resting Place II.

Another video seen at EMMA, Deadline (1983, 17 min), was recorded at the dilapidated Sea Barracks building in Helsinki’s Katajanokka neighbourhood, which had served as workrooms for painting students at the Finnish Academy of Fine Arts. Deadline contemplates two opposing world views – nature’s constant renewal and the ideology of urban growth. It was recorded in the old execution yard of the Marine Barracks as well as in the Greenhouse installation which had been constructed inside the building. Around this time Martti Kukkonen (b. 1958) joined the Turppi Group and he can be seen in the video’s execution yard scene.

A deeper exploration of the human self, ethics, social responsibility and physicality are evocative of the brief yet productive activity of the Turppi Group. They disbanded when the interests of its members shifted in different directions after finishing their studies. However, the artistic work of each of its former members is still indicative of the “conceptual, philosophical and aesthetic influences” developed during the Turppi Group era (Pekka Kantonen and Marikki Hakola, Turppi Games 82-83, exhibition pamphlet, EMMA, 2016). Photo prints in the exhibition are by Sakari Viika.

Press kit: http://bit.ly/Turppi_Group
Password: emmamuseum

Links:

http://www.emma.museum/en/turppigroup

http://www.kroma.fi/productions/turppi/

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/26/turppi-ryhman-taidegalleriana-oli-hylatty-hiekkakuoppa

https://www.facebook.com/TurppiGroup/

Further information:

Päivi Talasmaa, Chief Curator, EMMA
paivi.talasmaa@emma.museum, +358 50 511 4206

Marikki Hakola, Media Artist, Kroma Productions
marikki@kroma.fi, +358 (0)40 546 4165

Pekka Kantonen, Visual Artist
pekka.kantonen@uniarts.fi, +358 (0)40 562 0751