Ihmiskunnasta on tullut maapallon toimintaa muuttava geologinen voima. Ihmisen planeetan ekosysteemeihin kohdistama vaikutus päihittää jopa suuret luonnonvoimat kuten asteroidin törmäykset tai tulivuoren purkaukset. Tulevaisuuden geologit kaivavat maakerrostumista esiin lähinnä ihmisen jälkeensä jättämää muovia, betonia ja broilerin luita. Ihminen on sysännyt maapallon suopealta holoseenin aikakaudelta arvaamattomalle kurssille. Olemme siirtyneet uuteen geologiseen aikakauteen, antroposeeniin, ihmisen aikaan.
Edelliset toteamukset ovat tuttuja parhaillaan kiihkeästi käytävästä antroposeeni-keskustelusta. 2000-luvun alussa antroposeenista keskustelivat lähinnä luonnontieteilijät, mutta viime vuosina käsitteestä on tullut yhä useammin myös humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tutkimuksen sekä populaarien kirjoitusten ja taiteellisten hankkeiden kohde. Antroposeenissa on vahvasti 2000-luvun akateemisen iskusanan piirteitä.
Antroposeeniteesi vie kuitenkin tutkimuksen, ajattelun ja politiikan perustaviin hankaluuksiin. Antroposeenissa ei ole kyse vain yksittäisistä tosiasioista, tieteen tuloksista ja niiden oikeasta tulkinnasta, siis epistemologiasta, vaan myös keskustelun ontologisista sitoumuksista. Harvassa yhteiskunnallisen ajattelun kohtaamassa asiassa on hankalampaa tietää, mistä itse asiassa puhutaan: Mitä on se luonto, jonka ihmisen toiminta on tuhoamassa? Mitä on se politiikka, jota ”me ihmiset” olemme tähän saakka toteuttaneet, ja jonka nyt täytyisi ottaa ensimmäistä kertaa huomioon myös meidän planeettamme?
Vaikka esimerkiksi ilmastonmuutos on tieteen näkökulmasta ilmiönä päivänselvä, sitä koskeva keskustelu on hankala poikkeuksellisella tavalla. Tämä siksi, että keskustelun ytimessä toimiva erimielisyys ei koske vain faktoja vaan myös niitä perustavanlaatuisia eroja, jotka yhteiskunnallisina, sukupuolittuneina, rodullistuneina ja maantieteellisinä tuottavat nämä tosiasiat. Mistä asemasta antroposeeni-keskustelun tosiasiat todetaan? Kenen ääni kuullaan? Kuka on vastuussa antroposeenin ympäristötuhoista? Millä termeillä globaalien ympäristökriisien edessä tehtävistä poliittisista päätöksistä pitäisi ylipäätään keskustella? Voiko politiikkaa todella tehdä globaalista näkökulmasta ja koko ihmiskunnan nimissä?
Tiede & edistyksen Antroposeeni-teemanumero ottaa monipuoliseen kriittiseen tarkasteluun antroposeenin käsitteen ja siitä käytävän keskustelun. Numeron kirjoituksia yhdistävänä tavoitteena on paljastaa antroposeeni inspiroivana mutta jännitteisenä tutkimuksen ja politiikan kenttänä – erojen ja ristiriitojen näyttämönä.
Tilaisuus järjestetään Antikvariaatti Sofiassa (Vuorikatu 5, Helsinki), keskiviikkona 17.5. klo 18–20. Paikalla antroposeenista keskustelemassa numeron kirjoittajista Tuomo Alhojärvi, Tero Toivanen, Ari Korhonen ja professori Tuija Pulkkinen.
Vapaa pääsy, tervetuloa!
Numeron sisällysluettelo
Tero Toivanen & Ari Korhonen: Pääkirjoitus: Antroposeeni erojen näyttämönä
Tero Toivanen & Mikko Pelttari: Tämä ihmisen maailma? Planeetan hätätila, antroposeenikertomuksen kritiikki ja antroposeenin vaihtoehtoinen historia
Tuomo Alhojärvi: Yllättymisiä: antroposkenen paranoia ja tiedon tilanteinen ongelma
Ari Korhonen: Ihmisen aikakausi ja antropologisen unen häiriöt. Universaalin historian käsite antroposeenia koskevassa keskustelussa
Jaakko Karhunen: Félix Guattarin ”arkaaisen yhteiskunnan” esteettinen antropologia
Susanna Lindberg: Jälkiä planeetan pinnalla, kuhinaa sen alla. Kolumni
Tuija Pulkkinen: Tieteestä, edistyksestä ja hallinnasta. Kommentti Antroposeeni-teemaan
Vappu Helmisaari: Henkilön käsitteen kritiikistä Roberto Espositolla
Nabb+Teeri: Numeron taiteilija: Nabb+Teeri
Lisätietoja:
Teemanumeron toimittajat: tero.toivanen@helsinki.fi, puh. 044-5331750 ja ari.korhonen@helsinki.fi
Tutkijaliiton toiminnanjohtaja: info@tutkijaliitto.fi ja puh. 09-633239
www.tutkijaliitto.fi ja www.tiedejaedistys.fi
------
Tutkijaliitto – Forskarförbundet i Finland ry. on vuonna 1977 rekisteröity tieteellisen tutkimustyön harjoittajien yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää monitieteistä ja kriittistä tutkimusta ja sen tuottaman tiedon hyväksikäyttöä Suomessa niin tutkijayhteisössä kuin sen ulkopuolella. Tutkijaliiton keskeiset toimintamuodot ovat laadukkaan tieteellisen tutkimuksen julkaiseminen ja levittäminen sekä yleisöseminaarien ja esitelmä- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen. Tutkijaliitto julkaisee monitieteistä tiede & edistys -aikakauslehteä sekä Paradeigma-kirjasarjaa.
Stenbäckinkatu 4a, 00250 Helsinki
puh. 09-633230 ja 045-359 0810
