Vapaat ja avoimet kansainväliset markkinat eivät olleetkaan kuninkaantie kohti onnellista huomista. Sen sijaan globalisaatio loi entistä ennakoimattomamman maailman, jossa yritykset, palkansaajat ja muut taloudelliset toimijat saivat huomata olevansa entistä kasvottomampien taloudellisten voimien rusikoitavina.
Globalisaation paradoksi paljastaa, miten monet nykymaailman pulmista johtuvat siitä, etteivät päätöksentekijät ja talousvaikuttajat uskalla hyväksyä tosiasioita. Päinvastoin kuin joskus väitetään, demokratia ja globalisaatio eivät tue toisiaan. Demokratia asettaa väistämättä esteitä markkinoiden vapaudelle; globalisaatio puolestaan nakertaa väistämättä kansallista autonomiaa. Harvardin yliopiston professori Dani Rodrik osoittaa teoksessaan, että liiallinen globalisaation voimaan luottamisen aika on ohi. Sen sijaan tarvitaan demokraattisten käytäntöjen vahvistamista ja markkinafundamentalismista luopumista.
Demokratia ja kansallinen itsemääräämisoikeus ajautuvat väkisinkin ristiriitaan ylikansallisten taloudellisten voimien kanssa. Yksikään hallitus ei voi yhtä aikaa palvella sekä maailmantalouden vaateita että omaa kansaansa. Tämä näkyy Transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (TTIP) neuvotteluissa, joissa Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat ajautuneet törmäyskurssille esimerkiksi erilaisissa kuluttajansuojaa ja ympäristölainsäädäntöä koskevissa näkemyksissä. Lisäksi sopimukseen sisältyvä sijoittajien ja valtioiden välinen kiistojen ratkaisumenettely uhkaa kansallisvaltioiden lainsäädännöllistä autonomiaa.
Dani Rodrik
Globalisaation paradoksi
(The Globalization Paradox, 2011)
Suom. Antti Immonen, Jaakko Belt & Petri Räsänen
356 sivua
ISBN 978-952-5503-62-3
Hinta 39 €, niin & näin -lehden kestotilaajille 34 €
www.netn.fi/Globalisaation-paradoksi
arvostelukappaleet: yhteyspäällikkö Jukka Kangasniemi (jukka.m.kangasniemi@gmail.com)
