Tiesitkö, että maailmasta on löydetty yli 60 000 puulajia, joista hyödynnämme vain pientä osaa? Jos käyttäisimme enemmän vastuullisesti tuotettuja puita, voisimme myös suojella sademetsiä.
Tiettyjen suosittujen puulajien hyödyntäminen kiihdyttää osaltaan esimerkiksi sademetsien metsäkatoa ja aiheuttaa laittomia hakkuita. Suosituista puulajeista on pulaa, ja siksi niitä myös hakataan paljon.
Samaan aikaan vähemmän tunnettuja puulajeja hyödynnetään vähän, vaikka niitä voitaisiin tuottaa eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Vähemmän käytetyt trooppiset puulajit ovat myös hinnaltaan kilpailukykyisiä. Esimerkiksi azobe ja bilinga kasvavat Afrikassa, bangkirai Aasiassa. Näitä puulajeja tuodaan myös Suomeen vastuullisesti tuotettuna eli FSC-sertifioituna.
Trooppiset puut kestävät käyttöä
Suomessa on kuitenkin oma runsas puusto ja puuteollisuus. Miksi näitä kovapuita siis tuodaan tänne?
- Kyseisten trooppisten puulajien käyttöä erityisesti ulkokäytössä puoltavat niiden luontaiset ominaisuudet, kertoo Skandinaviska Träimportin puuasiantuntija Heikki Leppänen.
- Azobe, bilinga ja bangkirai kestävät kulutusta paljon paremmin kuin monet muut puulajit. Myös niiden lahonkesto on luontaisesti todella hyvä, Leppänen sanoo.
Esimerkiksi bangkiraita voidaan hyödyntää kotitalouksien terassirakenteissa. Azobea, joka on erittäin lujaa ja tiheää puuta, on käytetty kauan rantojen tukimuurirakenteissa, kanavissa suojarakenteina ja rautateillä ratapölkkyinä. Azobea on käytetty myös muun muassa kevyenliikenteen väylillä Tukholmassa.
- Bilingaa hyödynnetään paljon julkisten ulkotilojen terassi- ja penkkimateriaalina. Esimerkiksi Jyväskylän kävelykadulla on käytetty bilingaa uutena penkkimateriaalina. Siellä bilingan eliniänodote on yli 25 vuotta ilman pintakäsittelyjä, kertoo Leppänen.
- Rakentamisen kestävyyttä kannattaa tietysti ajatella monipuolisesti niin puun ominaisuuksien kuin alkuperän suhteen. Nyt voi viimeistään luopua siitä ajatuksesta, että kaikki trooppinen puu olisi uhanalaista, Leppänen sanoo.
Monipuolisuutta puulajien käyttöön
FSC-sertifioinnin periaatteisiin kuuluu metsänhoito, joka huomioi ekologiset, eettiset ja taloudelliset näkökulmat.
- FSC-sertifioitu puu on tuotettu myös sademetsäalueilla niin, että se huomioi metsien vastuullisen hoidon ja paikallisyhteisöt”, kertoo FSC Suomen pääsihteeri Anniina Kostilainen.
- Sademetsien tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, että suosituimpien puulajien sijaan käytettäisiin enemmän muita puulajeja. Lisäksi monilla trooppisilla puulajeilla on ominaisuuksia, jotka tekevät niistä toimivia erilaisiin käyttökohteisiin, Kostilainen jatkaa.
WWF kuuluu FSC:n jäseniin
FSC-sertifioitujen puulajien käytöllä tuetaan muun muassa luonnon monimuotoisuuden edistämistä ja alkuperäiskansojen, työntekijöiden ja paikallisyhteisöjen asemaa. Samalla myös suojellaan vesistöjä ja huolehditaan sademetsien uusiutumiskyvystä.
FSC:n jäseniin kuuluu myös ympäristöjärjestö WWF. FSC täyttää WWF:n asettamat vaatimukset uskottavalle puutuotteiden sertifioinnille.
Lisätietoja:
Vähän tunnettujen trooppisten puulajien sivusto (ylläpitäjän FSC Tanska):
http://lesserknowntimberspecies.com
Botanic Gardens Conservation International listasi viime vuonna maailman tunnetut puulajit. Listauksen mukaan puulajeja on yli 60 000. http://www.bgci.org/news-and-events/news/1400/
Pääsihteeri Anniina Kostilainen
FSC Suomi
puh. 044 584 0134
a.kostilainen@fi.fsc.org
Puuasiantuntija Heikki Leppänen
Oy Skandinaviska Träimport Ab
puh. 0400 499 070
heikki.leppanen@traimport.fi
KUVATEKSTI: Azobe on erittäin vahva ja kestävä puu, josta voidaan tehdä vaikka katuja kuten Tukholman Djurgårdstadenissa on tehty.