Taitoliitto teetti elokuussa 2018 Taloustutkimuksella laajan käsityön harrastamiseen paneutuvan kuluttajakyselyn, joka suunnattiin yli 18-vuotiaille vastaajille. Kysely tehtiin nyt toisen kerran ja tulokset kertovat, että käsityöharrastus on lähellä suomalaisten sydäntä ja säilyttää suosionsa vuodesta toiseen.
- Kolmasosa suomalaisista (34 %) kertoo nikkaroivansa, rakentelevansa tai tekevänsä käsitöitä ainakin muutaman kerran kuussa. 7 % kertoo tekevänsä käsitöitä joka päivä ja 77 % suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti.
- Neulonta ja virkkaus ovat suosituimpia käsitöitä harrastavien naisten piirissä. Seuraavaksi suosituimpia ovat ompelu ja sisustukseen tai tuunaamiseen liittyvät käsityöt.
- Miehet harrastavat nikkarointia, puutöitä, kunnostusta, rakentelua sekä tekevät pienoismalleja.
- Naisten ja miesten harrastamisen välillä on eroa siinä, että miehet tekevät enemmän tarpeeseen liittyvää rakentamista, kun naisille käsityö on ennen kaikkea rentoutumista ja omaa aikaa. Naiset myös tekevät käsitöitä säännöllisemmin ja useammin kuin miehet. Naisista jopa 11 % tekee käsitöitä päivittäin.
- Käsityöharrastuksen tärkein motiivi on käsitöiden tuoma rentoutus ja hyvinvointi.
Käsityön aktiiviharrastajat käyttävät käsityömateriaaleihin ja -tarvikkeisiin rahaa keskimäärin 350 euroa ja käsityökursseihin noin 70 euroa vuodessa. Eniten rahaa harrastukseensa käyttävät 35–49 vuotiaat. Tällä ikäluokalla on toisaalta vähiten aikaa käytettävänä harrastukseensa. Jos verrataan aktiiviharrastajia kaikkiin suomalaisiin niin aktiiviharrastajat käyttävät rahaa reilusti enemmän, mutta keskiverto suomalainenkin panostaa käsityömateriaaleihin- ja tarvikkeisiin lähes 100 euroa vuodessa.
Käsityöharrastuksesta hyvinvointia ja rentoutusta
Käsityöharrastuksen keskeinen motiivi on oma aika, rentoutuminen ja käsitöiden tuoma hyvinvointi. Tämä nousee tärkeimmäksi merkitykseksi kaikissa ikäluokissa. Vasta näiden jälkeen harrastuksen merkityksellisyydessä tulee halu oppia uusia taitoja tai saada valmiiksi konkreettisia tuotteita. Nuorille 18–34-vuotiaille on muita tärkeämpää kokeileminen ja halu saada nopeasti valmista. Nuoret myös harrastavat käsitöitä satunnaisemmin kuin vanhemmat.
Käsityön aktiiviharrastajista 45 % kertoo osallistuneensa viimeisen vuoden aikana jollekin käsityökurssille. Yli puolet vastaajista on tutustunut vuoden kuluessa käsitöihin liittyvään näyttelyyn, messuihin tai muuhun tapahtumaan. Messut, kurssit ja työpajat kiinnostavat erityisesti 25–49-vuotiaita. Kiinnostavimmiksi käsityökurssimuodoiksi vastaajat nostavat muutaman tunnin pituiset lyhytkurssit, jotka ovat helposti saavutettavissa omalla lähialueella. Kurssiaiheina erityisen kiinnostavaksi koetaan kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, mutta tärkeinä kurssikiinnostuksen lisääjinä nousevat esiin myös perinnekäsityöt sekä uusien materiaalien ja perinteisten tekniikoiden yhdistäminen. Kurssiosallistumisessa tärkeäksi koetaan oman osaamisen vahvistaminen, uusien taitojen oppiminen, mutta myös samanhenkinen seura ja yhdessä tekeminen.
Käsityöharrastajat ovat aktiivisia sosiaalisen median hyödyntäjiä ja lehtien suosio on korkea
Kaikista suomalaisista 18 % kertoo seuraavansa käsityöaiheisia sosiaalisen median päivityksiä esimerkiksi Facebookissa, Pinterestissä tai Instagramissa kuukausittain. Käsityön aktiiviiharrastajat ovat tätäkin kiinnostuneempia. Heistä jopa 67 % seuraa näitä kanavia joka päivä. Myös käsityö-, askartelu- ja sisustuslehdet sekä kirjat ovat hyvin suosittuja. 30 % suomalaisista lukee niitä kuukausittain ja käsityön aktiiviharrastajista jopa 87 % lukee niitä kuukausittain.
-------------------------------------------------------------
Taitojärjestö – monipuolinen käsityön palvelutarjoaja
Tutkimuksen teettänyt Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat valtakunnallisen Taitojärjestön. Taitojärjestön tunnuslause on ”Onni elää käsityössä”. Sillä halutaan muistuttaa, millainen merkitys käsityöllä on monen ihmisen arkeen ja miten käsityönä valmistetut tuotteet ovat erityisiä.
Taitojärjestö on aktiivinen käsityöpalveluiden tuottaja ja kehittäjä, joka edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Koko maassa toimivan Taitojärjestön verkostoon kuuluu 18 taitoyhdistystä ja niiden yli sata kiinteää toimipaikkaa. Taitojärjestön toiminnan vaikutukset näkyvät parhaiten ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. Järjestön koulutuksen ja neuvonnan asiakasmäärä on vuosittain yli 130 000 ja taiteen perusopetuksen käsityökoululaisten määrä lähes 3 500 oppilasta. Taitojärjestön toimintaan liittyvät messu- ja näyttelytapahtumat keräävät vuosittain yli miljoona kävijää.
--------------------------------------------------------------------
Lisätietoja kyselytutkimuksesta ”Käsityön harrastaminen Suomessa”,
toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen, puh. 040 505 0944, minna.hyytiainen@taito.fi
viestintä ja kuvapyynnöt Johanna Aydemir, puh 040 7525 160, taitoliitto@taito.fi