Oma asunto, mutta lapsen tai muun sukulaisen välittömässä naapurissa on suomalaisten ykköstoive, jos ikäihmisenä itsenäinen asuminen ei enää ole mahdollista. ”Asumisen yhteisöllisyys sukupolvien kesken vaikuttaa olevan tulevina vuosina uudelleen vahvistuva trendi”, sanoo Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.
Yli 65-vuotiaiden osuuden suomalaisista arvioidaan Tilastokeskuksen mukaan nousevan nykyisestä vajaasta 20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ikärakenteen muutos asettaa uudenlaisen tilanteen eteen myös maan asuntokannan.
- Laajan kyselymme mukaan aktiivisten eläkevuosien toiveissa korostuvat suomalaisilla matkustelu ja vilkas harrastuselämä, monella muutto uusiin maisemiinkin. Kun aktiivivuosien jälkeen aletaan siirtyä aikaan, jolloin hoivan tarve kasvaa, nousevat esiin jälleen ihan uudenlaiset asiat. Ennen muuta korostuu halu lasten tai muiden lähisukulaisten läheisyyteen, toteaa Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.
Naapuriin mutta ei samaan asuntoon!
Vaikka läheisyys omien voimien vähetessä onkin tärkeää, haluaa lapsensa kanssa tuolloin jakaa saman talouden vain kaksi vastaajaa sadasta (2%). Yli 55-vuotiaista vastaajista lapsensa luo asumaan haluavien osuus on pyöreä nolla (0%). Tulokset käyvät ilmi Kiinteistömaailman YouGov Finlandilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1015 ei-eläkeläistä 18-74-vuotiasta suomalaista.
Joka kolmas vastaaja (34%) toivoo asuntoa lapsen tai muun sukulaisen lähinaapuriin, kun täysin itsenäinen asuminen ei ole mahdollista, mikä onkin toiveista tavallisin. Seuraavaksi toivotuin on palvelukeskus- tai vanhainkotiasuminen (27%), ja kolmosena tulevat perhehoitokotityyppiset ratkaisut (10%).
- Tässä kohdin toiveet ja se todellisuus, missä nykyisin elämme, eivät likimainkaan kohtaa. Tulevina vuosina tarvitsemme aivan uudenlaista ajattelua, jotta esitetyt tarpeet tulevat asuntoratkaisuissamme huomioiduksi, toteaa Erkki Heikkinen.
- Toiveet on helppo ymmärtää molempien osapuolten näkökulmasta. Läheisten tuoma turva on tärkeää ikäihmiselle, ja nuoremman polven on helppo olla vanhemman elämässä mukana, kun matkan asuntojen välissä voi laskea askelissa ei kilometreissä, Heikkinen lisää.
Neljä kymmenestä ottaisi vanhempansa luokseen asumaan
Vaikkei muutto lapsen kanssa samaan talouteen tunnu olevan suomalaiselle vaihtoehto lainkaan, suhtautuu yllättäen peräti 40 % kyselyyn vastanneista suopeasti ajatukseen, että ottaisi jossain tapauksessa oman vanhemman luokseen asumaan.
Myötämielisyys tällaista asumisratkaisua kohtaan on suurimmillaan 25-44-vuotiaitten keskuudessa, minkä jälkeen se alkaa hienoisesti laskea. Yli 55-vuotiaistakin 32% olisi vähintään mahdollisesti valmis jakamaan kotinsa vanhempansa kanssa.
Liite: Graafit
Tulokset ovat osa Kiinteistömaailman ja Danske Bankin maaliskuussa 2016 teettämää Suurta Eläkekyselyä, jossa selvitettiin suomalaisten ajatuksia eläkeiän asumisesta sekä myös muusta eläkeiän elämästä sekä toimeentulosta. Tuloksia on luettavissa myös aiemmin julkaistuista tiedotteista osoitteissa:
www.kiinteistomaailma.fi/tiedotteet: Suuri Eläkekysely: Lähes 40 prosentilla mielessä uusi elämänvaihe uudella paikkakunnalla eläkevuosina (19.4.)
www.danskebank.fi/media: Suuri Eläkekysely: Suomalaiset haluavat eläkkeellä matkustella ja harrastaa – vain harva uskoo lakisääteisen eläkkeen riittävän (19.4.)
YouGov Finlandin toteuttamaan kyselyyn vastasi maaliskuussa 2016 yhteensä 1015 suomalaista. Vastaajien ikä oli 18-74 suomalaista, ja he ilmoittivat kyselyn ennakkokysymyksissä olevansa ”ei-eläkeläisiä”. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on +/- 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Erkki Heikkinen, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 4332080
viestintäjohtaja Taina Mustamo, Kiinteistömaailma Oy, puh. 050 4240045