Duodecimin ja Suomen Akatemian konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä julkistettiin 28.4.
Monien tarttumattomien sairauksien esiintyvyyteen ja kulkuun voitaisiin vaikuttaa entistä tehokkaammin elintavoilla. Kun puhutaan tarttumattomista sairauksista, tarkoitetaan mm. valtimosairauksia, syöpäsairauksia, diabetesta ja kroonisia keuhkosairauksia.
Ennaltaehkäisy, vastuunottaminen omasta terveydestään sekä omahoito korostuvat lausumassa.
”Terveyden edistämisen tulee olla osa kansalaisten arkea koko elämänkulun ajan”, toteaa Konsensuskokouksen ohjausryhmän puheenjohtaja, professori Matti Uusitupa.
Uni ja palautuminen erityisen tärkeitä
Viime vuosina on saatu runsaasti näyttöä siitä, että huonolaatuinen ja/tai riittämätön uni on ehkä kaikkein tärkein Alzheimerin taudin riskitekijä. Univaje on myös yhteydessä lisääntyneeseen keskivartalolihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin, depressioon ja moneen muuhun sairauteen, todetaan Duodecimin konsensuslausumassa.
Espoon Kaisankodin vastaavana lääkärinä toiminut yleislääkäri Olli Tuki toivoo yhteiskuntaa voimakkaammin mukaan kokonaisvaltaisen terveyden edistämiseen. Terveydenhuollon pitäisi panostaa enemmän juuri ennaltaehkäisyyn, ei vain sairauden hoitoon. Tuki toivoo, että SOTE-uudistuksessa huomioitaisi voimakkaammin terveyden edistämisen näkökulma.
”Uni ja palautuminen pitäisi nostaa enemmän esiin. Duodecimin lausumassa mainittiin nyt myös unen merkitys sairauksiin. Palautuminen, lepo ja stressinhallinta ovat aiheina ehkä jääneet tähän saakka liian vähälle huomiolle terveydenhuollossa”, Tuki toteaa.
Olli Tuki näkee yhteiskunnan roolin terveellisten elintapojen tukijana merkittävänä.
”Hinnoittelussa pitäisi suosia terveellisiä ruokavalintoja, tarjota liikuntapaikkoja ja erilaisia harrastemahdollisuuksia. Yhteiskuntaa tarvitaan tähän mukaan enemmän. Ravinnon suhteen rasvoista on puhuttu pitkään, mutta myös sokerilla ja vaalealla viljalla on merkitys terveyteen, sillä niillä näyttäisi olevan pitkäaikaisia vaikutuksia solutasolla.”
Ikääntyvät eivät saa tarpeeksi ennaltaehkäisevää hoitoa
Tuki on myös huolestunut ikääntyvien ja työterveyden ulkopuolella olevien terveydestä.
”Heillä on vain sairauskäyntejä, mutta olisi tärkeää saada heitä entistä enemmän ennalta ehkäisevän toiminnan pariin,” Olli Tuki pohtii.
Solutasolla ihmisessä tapahtuu paljon ratkaisevia asioita, jotka vaikuttavat mm. sairauksien syntyyn. Mikroverenkierron merkitystä on myös alettu ymmärtää ja tutkia vasta viime vuosina. Tuki kertoo näistä aiheista olevan tällä hetkellä paljonkin tutkimuksia käynnissä, mutta lisätietoa odotellaan vielä.
On moniakin asioita, joita ihminen voisi itse tehdä oman terveytensä hyväksi. Yhtenä kiinnostavana apukeinona oman soluterveyden edistämiseen on esimerkiksi fysikaalinen verisuoniterapia. Tulevaisuus näyttää, mitä fysikaalinen verisuoniterapia ja muut uudemmat terveysteknologian ratkaisut tuovat ihmisen terveyteen.
Työterveyden haasteet
Fysioterapeutti Essi Tuomi on erikoistunut työterveyteen.
Työfysioterapeuttina hän näkee työikäisten tavallisimpia haasteita kehossa. Niihin kuuluvat mm. tuki- ja liikuntaelinten ongelmat. Palautuminen istumistyöstä ei aina onnistu ilman apukeinoja. Keho ei kestä jatkuvaa istumista.
”Yritysten keinot loppuvat ihmisten pitämisessä työkykyisinä. On kuitenkin muistettava, että työntekijällä on myös itsellä vastuu omasta työkunnosta. Liian usein halutaan ulkoistaa oman terveyden hoito muille tahoille. Vastuu omasta terveydestä ja jaksamisesta on loppujen lopuksi kannettava itse. Jokaisen olisi hyvä pohtia, miten pysyisi mahdollisimman hyväkuntoisena työntekijänä”, Essi Tuomi muistuttaa.
24/7 työnteko vaatii apua palautumiseen
Tuomi nostaa esiin myös levon ja palautumisen merkityksen. Hän näkee esimerkiksi fysikaalisen verisuoniterapian yhtenä tukitoimena palautumiselle ja hyvälle unelle. Lisäksi soluterveys ja mikroverenkierron toimivuus edistävät ravinnon imeytymistä. Heikkokuntoinen keho ei pysty hyödyntämään ravintoa kunnolla.
”Ollaan väsyneitä eikä palauduta työstä. Töitä tehdään liikaa ja työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt. Selkeä työpäivän päättäminen puuttuu. Työ kulkee mukana usein vielä vapaa-ajalla”, Tuomi kuvailee.
Pienetkin asiat riittävät terveyden edistämiseen. Essi Tuomi muistuttaa, että riittävä happi soluissa, ravinto ja liikunta vaikuttavat kaikki kehon terveyteen. Riittävä nestemäärä on myös oleellista, monen keho saattaa olla liian kuiva, mikä väsyttää ja saa kehoon epätasapainotilan.
”Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa itse itseensä. Aina ei tarvita valmentajaa rinnalle. Helppoja apukeinoja omahoitoon ja kokonaisvaltaiseen terveyteen on nykyisin saatavilla”, Tuomi summaa.
Lue myös USA:n terveysviranomaisten tiedote mikroverenkierrosta:
http://jaha.ahajournals.org/content/5/11/e004389
