Postimuseon näyttely Postin puvut kautta aikojen 24.1.–31.8.2025 vie kävijän Postin monimuotoiseen työvaatetuksen historiaan. Vaikka vaatetus on ollut käytännöllinen suoja, niin se on aina symboloinut myös virka-asemaa ja työtehtävää.
Pukujen kehitys heijastelee aikakausien yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja teknologisia muutoksia 1600-luvulta nykyaikaisiin työvaatteisiin, jotka ovat sekä toiminnallisia että työturvallisia.
Postin varhaiset vaiheet ulottuvat 1600-luvulle Ruotsin vallan aikaan. Tuolloin postia kuljettivat postitalonpojat renkeineen joko jalan tai ratsain. Heidän vaatetuksensa oli arkista ja vastasi muita aikakauden vaatteita. Samoin postimestarit pukeutuivat porvariston muotivirtausten mukaisesti.
1800-luvulla Venäjän vallan aikana alkoi virkapukujen kultakausi, joka jatkui 1970-luvulle asti. Kehittyvät materiaalit ja valmistusmenetelmät tekivät myöhemmin työvaatteista entistä käytännöllisempiä ja erilaisten työtehtävien vaatimuksia vastaavia.
Nykyisin vaatteet valmistetaan käyttäjien ergonomiaa ja työturvallisuutta tukeviksi ja soveltuviksi erilaisiin työtehtäviin. Työturvallisuus, näkyvyys ja käytettävyys huomioidaan käyttäjäkokemusten perusteella.
Kävijät voivat myös mallailla päällään joitakin asuja. Pakettiautomaatin sisuksista, joita kävijät voivat availla, paljastuu lisää työvaatetuksen historiaa.
Postimuseo sijaitsee museokeskus Vapriikissa osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere.
Lisätietoja:
Helena Pärssinen, viestintäsuunnittelija tai Suvi Jalli, näyttelypäällikkö
Postimuseo
helena.parssinen@postimuseo.fi p. 050 357 5529
suvi.jalli@postimuseo.fi p. 040 531 0388
Kuvatekstit:
postitalonpoika: Postitalonpoika käytti omaa asuaan postinkuljetuksessa. (pukukopio). Kuva Postimuseo.
1700-luku: Ahvenkosken postimestarin puku (pukukopio). Suomen itäisellä rajalla Ahvenkosken postimestari teetätti itselleen komean puvun, jolla osoitettiin mahtia Venäjää vastaan. Kuva Postimuseo.
1827: Postiljooni vuoden 1827 virkapuvussa (pukukopio). Puku muistutti sotilaan pukua. Kuva Postimuseo.
4_1854B: Postimestarin vuoden 1854 mallinen virkapuku (pukukopio). Kuva Postimuseo.
5.2._postifröökynä: Postifröökynä (pukukopio). Autonomian ajalta ei ole ohjetta naisvirkailijoiden virkapuvuista. Postimuseon kokoelmissa on kuitenkin säilynyt postivirkailija Maria Alexandra Blondine Öhbergin (1847–1928) puku, jonka hän säilyneen muistitiedon mukaan teetti omalla kustannuksellaan Nikolai II:n valtiovierailua varten. Kuva Postimuseo.
PM-VA-1812(1): Kuvassa postiljooni Kalle Saviaho ison postilaukkunsa kanssa. Uusien pukumääräysten myötä vuonna 1904 puvut alkoivat muistuttaa arkipukuja. Perusvärinä oli tummanvihreä verka. Päällystakki oli tummanharmaa. Pukujen hankintaan saatiin avustusta.(Kuva Postimuseo)
1911-1917 PM-VA-10090 _1917: Uudet pukumääräykset annettiin vuonna 1904. Tummanvihreä verka säilyi perusvärinä. Päällystakki tehtiin tummanharmaasta verasta. Kesäaikana 15.5.–15.9. pidettiin valkoista takkia ja valkoista lakinpäällistä. Kaikilla virkamiehillä oli arkilakkina lipallinen verkalakki ja talvipäähineenä vuonannahkainen lakki. Kuva Postimuseo.
PM-VA-29488: Maaseudun yleinen sivistystason kohoaminen, vilkastunut kaupankäynti ja yhteiskunnallinen ja teollinen toiminta lisäsivät kirjeenvaihdon ja maaseutujakelun tarvetta. Ensimmäiset maalaiskirjeenkantolinjat perustettiin vuonna 1890. Yleensä jalkaisin kulkevalla maalaiskirjeenkantajalla ei ollut omaa virkapukua, ainoastaan keltainen nauha hatussa tai hihassa ja postilaukku välineineen. Vaatetus oli oma. Kuvassa maalaiskirjeenkantaja pyörinensä 1930-luvulla. Kuva Postimuseo.
6_2_1918: Postinjakaja vuoden 1918 virkapuvussa (pukukopio). Kuva Postimuseo.
PM-VA-23931: Vuonna 1956 postinjakelussa työskentelevät naiset saivat ensimmäistä kertaa omat virkapuvut. Päähineiden ja paidan lisäksi varsinaiseen pukuun kuului samanlainen takki kuin miehilläkin, mutta se sai olla laadultaan ohuempaa. Kuva Postimuseo.
PM-VA-29349-1: Postinjakajien vaatetus oli monenkirjavaa, tässä jakaja liikenteessä vuonna 1955. Kuva Postimuseo.
1978: Postinjakajia vuoden 1978 virkapuvussa. Virkapuvut saivat uuden kuosin ja mallin vuonna 1978. Puvun materiaali oli teräksensinistä villakeinokuitusekoitekangasta. Kuva Postimuseo.
postinjakaja1994-1995: Postista tuli osakeyhtiö ja virat poistuivat vuonna 1994. Työvaatteiden käytännöllisyyteen alettiin kiinnittää yhä enemmän huomiota. Vaatteista tuli värikkäämpiä ja mallistoihin tuli uutuuksina esimerkiksi shortseja, t-paitoja, alusasuja, säänkestäviä goretex-pinnoitettuja vaatteita, lippalakkeja ja pipoja. Postinjakajia vuonna 1995. Vuosina 1994–1995 jakajat saivat erikseen työasun talvea varten. Kuva Postimuseo.
Vaatetuksessa korostui käytännöllisyys.) 2007: Suomen Posti Oyj muuttui Itella Oyj:ksi 1.6.2007. Postinjakajien uusissa asuissa huomioitiin käytännöllisyys ja materiaaleissa Suomen vaihtelevat kelit. Valikoimassa oli asuja helteisiin, pakkasiin tai sadekeleihin. Kuva Posti Group Oyj
15_2019: Postin työvaatemallisto uudistui vuonna 2019. Vaatteet on suunniteltu kestämään kovaa kulutusta erilaisissa työtehtävissä sekä mahdollisimman mukaviksi säällä kuin säällä. Postinjakaja lähdössä reitille vuonna 2019. Kuva Posti Group Oyj
2000-luku: Työasumallisto yhtenäistyi 2000-luvulla. Samaa mallistoa käyttivät kaikki työntekijät eri työtehtävissä. Suunnittelun lähtökohdaksi tuli käyttäjien tarpeet. Nykyään vaatteet suunnitellaan kestämään kovaa kulutusta ja mahdollisimman mukaviksi säällä kuin säällä. Usein vaatetusta myös testataan joko käytännössä tai jopa laboratorio-olosuhteissa ennen käyttöönottoa. Kuva Jussi Hellsten, Posti Group Oyj.
työturvallisuus: Työ- ja suojavaatteiden työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Huomiovärisiä vaatteita löytyy kaikkiin työtehtäviin. Turvakengät ovat pakolliset erityisesti lajittelukeskuksissa ja terminaaleissa. Postin käytetyt, rikkinäiset ja vanhat työvaatteet kerätään ja toimitetaan kierrätyskumppanille. Kuva Jussi Hellsten, Posti Group Oyj.